Ce que je sais de Vera Candida, Wsoy 2011 284s.
... Rose Bustamente oli aina sanonut että kannatti valita huomattavasti itseään vanhempi mies "koska he ovat jo ratkaisseet omat ongelmansa ja voivat keskittyä sinun ongelmiisi", hän ei koskaan sanonut sitä mitä Vatapunan naiset hokivat hokemasta päästyään, että miehen piti olla ahkera, naistaan rakastava ja kunnioittava, koska kuullessaan sen Rose Bustamente nosti katseensa taivaaseen, kohautti olkapäätään ja huudahti, Yhtä hyvin voi odottaa sadetta aasin perseestä.
Luin Véronique Ovaldén teoksen Leijapojan ja Sade lankeaa romaanien välissä tarkoituksenani haukata välipalaksi jotain kevyempää. Kirjailija oli peittynyt mielessäni mystiseen pimentoon enkä oikein takakannen perusteellakaan tiennyt mitä odottaa. Chick litiä? Fantasiaa? Romantiikkaa? Vaiko peräti draamaa? Kirjan luettuanikaan en ole varma, miten ryhtyisin teosta kategorioimaan. Ehkä se on ripaus noita kaikkia ja kuitenkin täysin uniikki.
Kieltämättä minulla oli alkuun vaikeuksia päästä kiinni Ovaldén tyyliin. Kilometrin mittaiset lauseet puuduttivat ja samalla teos tuntui turhan hattaraiselta. Pian kuitenkin jokin loksahti kohdilleen ja aloin nauttia kirjailijattaren humoristisesta ja kahdenlaisen todellisuuden surutta sekoittavasta kerronnasta.
Teos lähtee liikkeelle Rose Bustamentesta, miesten päät kääntävästä kaunottaresta joka asuu lievästi sanottuna eksoottisella Vatapuna -nimisellä saarella. Köyhä Rose hyödyntää ulkonäköään ja miesten heikkoutta prostituutiolla ja myöhemmin lentokalojen pyydystämisellä. Kaikki on hyvin, kunnes Vatapunaan muuttaa Jerome, oikea sika mieheksi. Vaikutusvaltaansa käyttämällä Jerome saa Rosen koukkuunsa ja tuloksena syntyy hiukan yksinkertaiseksi jäävä Violette. Myös Violette saa tyttären, kirjan nimestä tutun Veran. Veran lapsuus sivutetaan lyhyesti, mutta lukijalle käy ilmi Violetten satuttaneen pikkuista Veraa. Helpon tien kulkijaksi ei siis hänkään päädy, ja ongelmat räjähtävän silmille Veran jouduttua käymään isoisänsä rappeutuneessa kartanossa...
Kuin kirous, menneisyys ei näytä päästävän näitä naisia otteestaan. Kaikki kolme tulevat raskaiksi, kohtalokkain seurauksin. Valta on kirjan teemoista räikein. Valta, ja taistelu siitä kuka sen kahvoihin pääsee. Roikkuuko kahvoissa miehen karvainen käsi, vai saako nainen päätää elämästään itse.
Minulle tuli tästä lievästi mieleen Katarina Wennstamin kirjat. Hänhän kirjoittaa myös voimakkaasti feministisiä ja kantaa ottavia teoksia vain eri nyanssein. Itselleni Wennstamin tyyli on maanläheisyydessään mielekkäämpi, mutta ei Ovaldékaan huono ole. Kun tarinaan pääsi sisälle, se alkoi soljua kuin vettä vain. Minusta insesti ja alistaminen ovat vain niin painavia teemoja, että niiden lähestyminen tältä kannalta etäännytti.
Tarinalla on kääntöpuolensa, Verakin löytää Ixtagansa. Ja tajuaa, etteivät suinkaan kaikki miehet ole samasta puusta veistettyjä. Onneksi.
Nähdessään Vera Candidan siinä Ixtagasta tuntui kuin veri olisi lähtenyt uudestaan kiertämään haamusormea myöten, Vera Candidan käsi, joka roikkui ranteesta karistaen huolimattomasti tupakasta tuhkaa pienellä etusormen napautuksella, oli kuin hänen maailmansa valtimo, Ixtaga ajatteli, Nyt kun hänen näkemisensä tuntuu hyvältä, lopetan sitten kun se tuntuu taas pahalta, mutta se oli juopuneen ja rakastuneen lupaus, mikä on se hetki jolloin ihminen vajoaa tuskaan ja riippuvuuteen, onko silloin olemassa tarkkaa hetkeä jolloin ilo katoaa?
Romaanin ovat lukeneet monet blogikollegat, joiden innoittamina minäkin kirjaan tartuin. Kiitos ja kumarrus! Tässä muutama blogi, joista löydätte lisää postauksiin vieviä linkkejä
Pihi nainen
Leena Lumi
Karoliina
Mari A
Ei rajata tekstin virtaa, ei laiteta genrejä lahjakkkuudelle, annetaan runojen ylittää maiden rajat...
VastaaPoistaMinä olin kuin kotonani Ovaldén tyylissä. Minussa virtaa heikkous latinokirjoihin ja tässä kirjassa oli vain kaikki niin kohdillaan.
Jos olisin lukenut vastaavan tarinan Suomesta, olisin saattanut kokea, että 'mitä uutta tässä on minulle?' Näin minulle kävi Köngäksen Luvatun kanssa, mutta ei hänen Vieraan miehensä, joka oli kuin Viettelysten vaunu!
Lukisin Olvaldéa lisää vaikka kuinka, kun häneltä vain saataisiin lisää suomennoksia.
Sinä kuitenkin pidit, mutta luulin, että olet hulluna tähän. Näin sitä arvioi väärin;-)
♥
Vaikuttaa mielenkiintoiselta.
VastaaPoistaLuin tämän aika tarkalleen vuosi sitten. Tässä oli jotain varsin viehättävää ja persoonallista!
VastaaPoistaLeena, mikä siinä on, kun aina aivot alkavat automaattisesti kirjoja luokitella :D Olet oikeassa, turhaahan se on!
VastaaPoistaUskoisin, että kirjailijalta saadaan vielä uutta tuotantoa, ehkä jo syksyllä? Kevätkatalogeissa en ole häneen törmännyt. Varmasti minäkin kirjailijaa jatkossa luen, vaikken tätä sielunkirjaksi varsinaisesti kokenutkaan.
Leena, olen nyt lukenut niin paljon loistavia romaaneja, että Ovaldé tuli otettua pikkuisen huonoon saumaan. Kiitos vinkistä, pidin kuitenkin ♥
Hannele, suosittelen :)
Tuulia, viehättävä on juuri oikea sana! Voihan selviytysmistarinan kertoa näinkin.
Minua hivenen jännitti mitä pitäisit kirjasta. Kivaa, että pidit! Minullakin oli alkuun käynnistysvaikeuksia kirjan kanssa. Pitkät lauseet ja runsas sulkumerkkien käyttö meinasi pysäyttää kirjan minulle alkuunsa. Onneksi palaset tosiaan loksahtavat vihdoin paikoilleen tarinan edetessä.
VastaaPoistaPihi nainen, tämä oli kirja, jonka maailmaan ei noin vain lonkalta loikattukaan :D Vaati vähän makustelua päästä rytmiin, mutta kun juonesta sai kiinni, osoittautui lukukokemus kuitenkin mainioksi.
VastaaPoistaPihi nainen, ps. olit oikeassa, Leijapoika paini ihan eri sarjassa!
VastaaPoistaOho, olenkohan minä kirjoittanut tämän kirjan vahingossa unissani; pitkät lauseet ja sulkumerkit ynnä muut kuulostavat tutuilta. =D En ollut kuullutkaan tästä kirjasta, kiitos vinkistä, laitan korvan taakse.
VastaaPoistaIrene, hih, kirjan on kirjoittanut alter egosi? :D Kokeile ihmeessä, tarina on pieni ja sympaattinen!
VastaaPoistaMinä sain tämän Pihiltä naiselta (heh, hassua kirjoittaa näin nimimerkein) ja tarkoitus olisi lukea tämä pian! En ihan uskaltanut koko arviotasi lukea paljastuksien pelossa, mutta vaikuttaa ihan hyvältä kuitenkin :)
VastaaPoistaKatri, pyrin välttämään spoilausta mutta ymmärrän mitä tarkoitat; on paras saada itse muodostaa oma mielipide lukemastaan kirjasta. Kiva sitten lukea, mitä tästä tykkäät :)
VastaaPoista