Vauhdikas naispoliisi Petra Delicado ratkaisee rikoksia Barcelonan maisemissa. Sarjan ensimmäisessä osassa Petra tutustuu käytännön kenttätyöhön apulaisensa Garzónin kanssa jäljittäessään nuoria naisia piinaavaa rikollista.
Petra on töissä Barcelonan poliisipiirin arkistossa ja on juuri muuttamassa uuteen asuntoon, jossa hän haaveilee viettävänsä rauhallisia koti-iltoja. Elämä saa kuitenkin uuden käänteen, kun hänet kutsutaan selvittämään raiskaustapausta. Alaiseksi hänelle annetaan hitaanpuoleinen lähes kuusikymppinen Garzón, joka tulee toisesta kaupungissa. Pian raiskattuja tyttöjä on jo kolme, ja tekijä on selvästi sama. Kaikkien tyttöjen käsivarresta löytyy pyöreä jälki, joka on tehty piikeillä. Neljännen tytön ihosta löytyy hopeinen piikki, joka vie poliisikakaksikon vihdoin raiskaajan ja nyt myös murhaajan jäljille. He seuraavat tekijää Barcelonan vanhankaupungin kujilla ja baareissa peläten, että uhreja tulee koko ajan lisää.
Railakas yksityiselämä sekä kaksi takertuvaa ex-miestä haittaavat välillä Petran työtä, samoin joka paikkaan ehtivä lehdistö. Huumori, rehevä kielenkäyttö, kepeä sanailu ja nopea juonenkuljetus takaavat, että Petra Delicado -sarja saa sijan myös suomalaisten sydämissä.
***
Nyt alkaa jo epäilyttää mikä minua vaivaa, kun kirja toisensa jälkeen osoittautuu pieniksi pettymyksiksi. Olihan tuo edeltäjä, Etten palaisi tuhkaksi hieno romaani, mutta varsinainen lukemisen palo jäi puuttumaan. Samoin kävi tämän espanjalaisen sarjan avausosan kanssa. Kirja on alunperin julkaistu jo 90-luvulla, ja melkoinen hitti se käsittääkseni omassa maassaan on. Suomalaiset pääsevät nyt "pienellä" viiveellä Petra Delicadoon tutustumaan. Mielipiteeni on, että dekkarigenre olisi pärjännyt vallan mainiosti ilman tätä sarjaa, mutta hei, minulla on nyt ilmeisesti joku oma juttu, kun kirjat ei maita.
Plussat: Olihan näitäkin. Vaikka teoksen alkupuolella harkitsin vakavasti jättäisinkö kirjan kesken, plussaa on jo se, että luin teoksen nikotteluista huolimatta loppuun. Aikamoiseksi persoonaksi Petra paljastui. Hänestä löytyi tulta ja tappuraa mutta myös herkempi puoli. Ainakin päähenkilön ajatusmaailma tuli varmasti lukijalle tutuksi. Kerronnan huumorille annan myös maininnan.
Miinukset: Kirjassa oli jotain häiritsevän sekavaa. Kerronta eteni omituisella tyylillä; tapahtumakohdat sutaistiin hirveällä kiireellä ohi, ja sitten vauhti tipahti taas nollaan. Pääasiassa kirja keskittyi kuvaamaan Petran ja hänen alaisensa Garzónin kimurantteja välejä. Alkuun molemmat inhosivat toisiaan ja loppu puolella miltei ystävystyivät. No jaa, aika ennalta-arvattavaa. Toisaalta Petran filosofiat saivat melkoisesti sivutilaa. Minua ihmetytty myös espanjalaisen poliisin työn kuvaus. Oliko kirjailija ihan tosissaan sijoittamalla päähenkilönsä tuon tuostakin baariin tuopille keskellä työpäivää? "Hmm, kinkkinen juttu, lähdetäänkö kaljalle?" Arg.
No, tästä on tie vain ylöspäin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
♥ Kiitos kommentistasi! ♥