 |
| Otava 2014, 317s. |
Ja mitäpä hän Hannan rahoilla enää tekisi. Tai ylipäätään millään. Ei Eevi tarvinnut Vuittonin käsilaukkua tai Chanelin jakkua. Hän tarvitsi sitä, ettei hänelle enää koskaan naurettaisi.
Ihanan Anna-Leena Härkösen uusin romaani kertoo tarinan Eevistä ja Karista. He ovat keskiluokkainen, tuikitavallinen pariskunta. Jo sukunimikin sen kertoo: Puttonen. Puttonen ei pidä sisällään sen kummemmin eksotiikkaa kuin glamouriakaan. Ja juuri niistä Eevi haaveilee. Kosmetologi Eevi, joka on lapsuudesta saakka ollut heikkona kauniisiin tavaroihin - toisin kuin pihit vanhempansa. Toisaalta naispäähenkilömme unelmaan kuuluu riippumattomuus, se että lopultakin voisi elää pystypäin koulukiusaamistaustastaan huolimatta. Kari puolestaan edustaa perinteistä suomalaista mieskantaa; viinan kanssa törttöillään koko rahalla.
Kuitenkin, arjen harmaudesta huolimatta Eevi ja Kari ovat minusta onnellisia. Omalla, vähän muotopuolella tavallaan. Kunnes Eevi voittaa pääpotin lotossa.
Tästä alkaa melkoinen pyöritys, joka tarjoaa lukijalle hulvattoman ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä kurkistamaan lottovoittajapariskunnan elämään. Shoppailemaan raivokkaasti. Matkustelemaan luksusluokassa. Miettimään mitä itse tekisi samassa tilanteessa.
Miettimään myös, tuoko raha lopulta onnea.
Anna-Leena Härkönen on kirjoittanut jälleen loistavan romaanin, jonka parissa on mahdotonta olla viihtymättä. Teos nauratti ja itketti ja ennen kaikkea ihastutti yhä syvemmin kirjailijan suorasanaiseen tyyliin. Härkönen yksinkertaisesti osaa kuvata naiseneloa tarkemmin kuin kukaan muu, olipa nainen sitten missä tilanteessa tahansa. Oikeasti. Ylipäätään hänen elämänkatsomuksensa on ihailtavan rohkeaa. En malttanut olla poimimatta romaanista itselleni mieleisiä sitaatteja:
- Niin. Miten mä tän selittäisin? Sitä iloa, jonka sai lapsena vappupallosta, ei saa enää koskaan. Ja sen saman pallon perässä sitä silti yrittää ravata.
- Musta tuntuu välillä, että mä oon kattonu läpi sormien koko elämää.
- Sehän on ainoa selviytymiskeino.
- Ei kannata luottaa mieheen joka soittaa jotain soitinta, äiti jatkoi.
- Ei kannata luottaa mieheen joka on ylipäätään olemassa, Eevi vastasi.
- Mitenkähän tässä elämässä käy? Isä kysyi.
- Tässä käy hyvin, Eevi naurahti. - Päästään kaikki pois täältä.
Kaikki oikein teoksessa on kaikki oikein. Kyllä te härkösfanit tiedätte. Ja kaikki muutkin - piristäkää syysiltojanne kirjalla.
***
Kirjan ovat lukeneet ainakin
Mari A
Ilona
Susa
Krista
Maija
