Kymmenen hyvää ja yhdeksän...

Helmikuun ratoksi otan itseäni niskasta kiinni ja vastailen Aili-mummolta saamaani iki-ihanaan haasteeseen. Jälleen kerran, Aili-mummo, pelastit päiväni ja sinulle siitä kiitos ♥
Säännöt tulevat tässä

1. Tehtävänä on listata kymmenen lempiasiaa
2.  Lähetä haaste vähintään viidelle tykkäämällesi blogille ja ilmoita siitä heille!
3.  Muista nauttia listaamistasi asioista mahdollisimman usein.

Todettakoon alkuun, että näitä lempiasioita on erittäin terveellistä miettiä juuri tähän saumaan. Kevät kun on kaltaiselleni "vuodenaikamasentujalle" aina vähän haasteellinen monessakin mielessä. On tietysti ihanaa mennä kesää kohden! Ennen lapsia nautin suuresti Suomen syksystä mutta nyt olen, kolmenkymmenenvuoden viiveellä, ymmärtänyt kesän taian. Elämä on yksinkertaisesti silloin helpompaa ihan siitä syystä, ettei tarvitse pukeutua vaatevuoreen ulkoilujen yhteydessä. Ja toki nautin myös lämmöstä, mutta vain kohtuullisissa määrin. Ilolla otan siis vastaan tulevan valon ja vihreyden. Valon lisääntymisessä on kuitenkin toinen puolensa, kuten asioilla aina. Kevään varjo on väsymys, joka paisuu joinain päivinä kuin pullataikina lamaannuttaviin mittakaavoihin. Juuri siksi ne kymmenen itselle mieleistä asiaa nyt ylös. Ja sen jälkeen ulos.

1. Helpoimmalla aloitetaan eli kirjoilla, kuinkas muuten! Ei ole ihanampaa kuin käpertyminen huovan alle oikein vetävän romaanin seurassa. Helmikuussa ilmestyy muuten kaksi kevään odotetuimmista uutuuksista, Kishwar Desain Postimyyntilapset ja 

Rosamund Luptonin Mitä jäljelle jää. Nämä kun saan käsiini, hypin riemusta. Ihan oikeasti.

2. Valokuvaaminen. Okei, olen asiassa täysin amatööri ja teknisesti lahjaton, vieläpä kännykkäkameran varassa... Silti rakastan kuvien ottamista, erilaisten kuvakulmien sommittelua, tilanteiden ja tunnelmien taltiointia.

3. Uiminen. Ette usko miten vähän käyn uimassa siihen nähden, miten paljon vesi elementtinä minulle merkitsee. Rauha, ja vapautumisen tunne, jonka kokee painuessaan veden alle on vailla vertaansa. 

4. Some. Sosiaalinen media. Helppo tapa pitää yhteyttä netissä uhkaa paikoin syrjäyttää  livetapaamiset. Onhan se helpompaa istahtaa koneen ääreen kuin sumplia kalentereiden kanssa kahvittelusta, jonka sponttaanin jutustelun lapset todennäköisesti omivat itselleen. Se etteivät he osaa puhua, on toisarvoinen seikka.

5. Pinkkejä asioita. Sisustuksessa nyt ainakin.

6. Kauneuden häivähdyksiä arjessa. Tällaisia asioita ovat esteettiset elämykset yllättäviltäkin tahoilta, vaikkapa se miten aurinko kimmeltää kuolleessa oksassa. Nämä auttavat muistamaan, ettei kaikki ole tässä.

7. Sponttaani ilo. Esimerkkinä isompien lapsien sutkautukset ja pienemmän uudet opit, jotka lisääntyvät päivittäin.

8. Rakkaiden läheisyys.

9. Eläimet. Meille saapui viime viikolla tällaiset pötkylät (marsut) poikien riemuksi. Hoitokoiramme Kiki, jonka valokuvilla olen suorastaan blogini kyllästänyt, vierailee meillä myös säännöllisesti.

10. Romaanien lisäksi runot. Hyvä runo on sellainen, jonka sisältö tai tekstimuoto lyö arjen rikki ja sulaa rintakehän kohdalle. Viimeisin löytöni on Rainer Maria Rilke, tässä maistiainen.

Tätä on kaipaaminen: aaltoilua
kotia vailla ajan meressä.
Ja tätä toiveet: vuoropuhelua
hetken ja ikuisuuden välillä.

Tätä on elämä. Kunnes päiväin mennen
hetkistä yksinäisin vyörähtää
ja hymyilen kuin yksikään ei ennen
Ikuista vastaan vaiti jää.

Das ist die Sehnsucht

kirjasta Rainer Maria Rilke, Hetkien kirja - Runoja vuosilta 1899-1908
WSOY, suom. Anna-Maija Raittila

Kymmenestä mukavasta haastan nyt  kertomaan

Leena Lumin
P.S. Rakastan kirjoja Saran
Kirjakirpun Jennin
Mari A:n
Villasukan.

Muistetaan näistä asioista ja monista muista nauttia!