Maria ja Tobias Allende ovat vihdoin löytäneet unelmiensa talon Tukholman lähistöltä. Nuorenparin arki järkkyy, kun entisen omistajan menneisyys tulee julki. Maria ryhtyy tutkimaan talon historiaa, muttei osaa varautua puistattavaan todellisuuteen kulissien takana.
Samaan aikaan syyttäjä Madeleine Edwards kohtaa uusia haasteita sekä kotona että työssään. Teini-ikäinen tytär kaipaa kiireistä äitiään, mutta outo kuolemantapaus vie Madeleinen jälleen vaiettujen rikosten ja ruotsalaisen kansankodin häpeäpilkkujen ytimeen.
***
Kevään yksi odotetuimmista uutuuksista oli Tahran luojan, Wennstamin teos. Luin kirjan loppuun tänä aamuna, ja tuli sellainen fiilis, että pakko purkaa ajatukset blogiin heti, ja samalla päästä tarinasta "irti". Sen verran oli voimakasta tekstiä ruotsalaiselta journalisti/kirjailija/luennoitsijalta.
Tahrasta tuttu Maria oli tällä kertaa päässyt päähenkilön rooliin, mutta Madeline piteli rinnakkaisissa tutkimuksissa pintojaan. Käsittelyn alla oli niin kunniamurha, kuin perheväkivaltakin. Siinä sivussa elettiin melko arkista naisenelämää, ihmissuhderintamalla oli erilaisia jännitteitä.
Kirjailijan pointti on tämä. Lähes joka päivä luemme naisista ja lapsista, joita pahoinpidellään omassa kodissa, "joskus järkytymme, useammin vain selaamme eteenpäin". Wennstam haluaa pysäyttää lukijansa ja herättää pohtimaan, mitä perhetragedioilla oikeasti tarkoitetaan.
Kirja on tiukan feministinen ja asiallinen, samalla tarina kantaa ja pitää otteessaan. Kannattaa lukea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
♥ Kiitos kommentistasi! ♥