sunnuntaina, heinäkuuta 12, 2015

Sarah Waters; Parempaa väkeä

The Paying Guests 2014, suom. Helene Bützow ja Tammi 597s.

Hän tunsi itsensä yhtäkkiä yksinäisemmäksi kuin koskaan ennen. Hän hiipi huoneeseensa ja riisuutui sytyttämättä kynttilää, käpertyi epätoivon kourissa sänkyyn. Mitä virkaa hänen elämällään oli? Hänen sydämensä oli kuivunut; kuiva luumu, fossiili, kuonakappale. Hänen suunsa olisi voinut olla täynnä tuhkaa. Kaikki oli täysin toivotonta ja turhaa...

Sarah Waters on brittiläinen naiskirjailija, ihanuus, jonka useimmat blogikollegoistani ovat löytäneet jo ajat sitten. Itse tulen jälkijunassa, nyt jo kaikki kirjailijattaren suomennokset lukeneena, mutta hullaantuminen, täydellinen antautuminen tapahtui vasta tämän uusimman myötä. Parempaa väkeä on tunnelmaltaan niin käsittämättömän vahva, tekstiltään romanttisen vanhahtava, aiheeltaan silti päivänpolttava. Paksu kirja vetäisi välittömästi mukaansa mystiseen lukuflow:hun, sivut kääntyivät kuin noiduttuina, henkeä pidätellen, tukahdetutuista tunteista raskaana...

Jälleen kerran Waters kuljettaa meidät menneisyyteen, 1920-luvun Lontooseen, jossa väestö yrittää palailla sodan romuttamina takaisin normaaliin arkeen. Näin tekevät myös Frances Wray äiteineen. Perheen miesten kuoltua naiset pyrkivät pitämään yllä totuttua elintasoa, komeassa talossaan hienostoalueella. Ovathan he parempaa väkeä. Mutta pienen perheen varat ovat käymässä vähin. Tarina alkaa, kun Wrayt ottavat ikivanhan, hulppean talonsa yläkertaan vuokralaisia.

Frances, joka on jo mielessään luovuttanut oman elämänsä suhteen, kauan sitten kukkineiden unelmien kuihtuessa yksi kerrallaan, saa nyt uutta ajateltavaa Barberin pariskunnasta. He ovat nuoria ja nykyaikaisia, ulkokuorensa mukaan he viettävät ilakoivaa yhteiseloa mutta... Frances huomaa pian Lilian Barberin hiljaisen yksinäisyyden. Näkyykö naisen silmissä myös surua?


"No, Yorkshiren isoäidilläni oli tapana sanoa, että avioliitto on kuin piano; välillä vireessä ja välillä ei. Ehkä teidän avioliittonne laita on samoin."


Nämä kaksi erilaista mutta ihanaa naista ystävystyvät, eikä aikaakaan, kun myös rakastuminen ja intohimo astuvat mukaan kuvoihin. Valitettavasti mikään kaunis ei ole pysyvää. Tahtomattaan naiset saavat aikaan tapahtumavyöryn, jonka pysäyttäminen tuntuu mahdottomuudelta.

Minä, joka aavistuksen vierastan romanttista kirjallisuutta, tahdon alleviivata tässä ja nyt kirjailijan taitoa kertoa intohimosta, tuoda se ihan tykö kuitenkin sortumatta imelyyksiin. Vastapainona rakkaudelle on aina jotain pimeää. Uhkaavaa. Ehkä juuri se tekee näistä lukuromaaneista niin mahdottoman sydämeenkäyviä. Parempaa väkeä on kauniilla tavalla koruton kirja. Kirja, johon ei voi olla totaalisesti rakastumatta!


Frances sanoi hetken kuluttua: "Minusta tuntuu, että haluat ihailua. Ihailua miehiltä, minulta, kaikilta. Onko se totta?"
Lilian pudisti hymyilllen päätään. "Ei."
"Luulen kuitenkin niin. Minä voisin olla joku toinen, kuka tahansa."
Lilian pudisti kuitenkin taas päätään, ja hiussuortuva valahti hänen silmilleen. Hän katsoi Francesia sen takaa, ja hänen hymynsä haihtui. "Ei. Vain sinä."


Oi!!


***

Kirjasta ovat bloganneet ainakin Leena Lumi, Lumiomena, Ulla, Irene 

13 kommenttia:

  1. Annika, lohduttaa kuulla, että sinä kaikki Watersit lukeneena pidät tätä hänen tähän asti parhaimpanaan. Itse halusin vasta nyt ollenkaan lukea Watersia, sillä kirjan aihe veti ja nyt kun takana on kaksi W:n teosta, arvelen vahvasti, että Parempaa väkeä pysyy minulla toistaiseksi suosikkina. Kuvittelen nyt niin, että Waters kasvaa kirjailijana, kuten teki Virginia Woolfikin. Jotkut kirjoittavat huimaavan esikoisen ja sen jälkeen eivät koskaan yllä samaan.

    Lupasin sinulle, että tässä kirjassa on erotiikkaa ja intohimoa ja titähän oli!

    Erittäin hyvin valittu tuo loppusitaatti: Jo vaikka tuon takia tämä kirja jää omaan kirjastooni.

    Oi!!

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, niin lupasit ja odotukset todella täyttyivät! ;) Tunnelmaltaan tämä on ihanan haikea, mutta vielä enemmän juuri... Himokas!

      Minäkään en tästä luovu, ikinä, ja mieluusti haalin kaikki Watersin aiemmatkin hyllyyni, vaikka olen ne jo lukenut. Uusintakierrokselle lähtevät kaikki - joskus kun on aikaa.

      Kiitos sanoistasi!

      <3

      Poista
    2. Himokkaita&laadukkaita kirjoja saisi olla enemmänkin;)

      <3

      Poista
    3. Himokkaita&laadukkaita kirjoja saisi olla enemmänkin;) Tämä muuten jäi minulle!

      <3

      Poista
    4. Minulle myös! Mistä löytäisi yhtä vahvaa intohimoa?

      <3

      Poista
  2. Hauska homma, miten eri tavalla kirjoja voi lukea. Minulle tämä kirja on heikoin Waters, jotenkin en vain missään vaiheessa kunnolla syttynyt kirjalle. Ihan ok luettava, mutta niin mielettömän ennalta arvattava, ja en pitänyt juuri lainkaan kovin yksipuolisista, minulle tylsistä hahmoista. =D

    Leppoisia kesäpäiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irene, ihanaa miten eritavalla kirjat koemme, ja juuri se tekee bloggaamisesta niin mielenkiintoista! Toivottavasti Watersin seuraavaa ei tarvitse kovin kauaa odottaa, ja se lyö laudalta kaikki aiemmat teokset...

      Kiitos samoin! <3

      Poista
  3. Voi vitsit kuinka odotankaan tämän lukemista! Vaikuttaa niin hyvältä, ja olen kovasti tykännyt aiemmistakin Watersin kirjoista jotka olen lukenut :).

    VastaaPoista
  4. Voi kun saisin tämän pian luettavakseni, olen jo tovin ehtinyt odotella!

    VastaaPoista
  5. Vaikuttaa mielenkiintoiselta kirjalta. Kiitos, menee lukulistalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Kirja todella ansaitsee tulla luetuksi :)

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi! ♥