Hilja Agnevik on viisikymppinen, naimaton ja lapseton. Hänen rauhallista elämäänsä varjostaa vain tyrannimainen sisko, joka on terrorisoinut sisarusparvea lapsuudesta saakka. Hilja törmää vanhaan ystäväänsä Jennyyn. Lapsuuden rakkaimmasta leikkitoverista on tullut kuuluisa näyttelijä, jonka kopea käytös muuttaa Hiljan ihailun nopeasti katkeraksi vihaksi. Tutustuessaan Jennyn loistohuvilaan Hilja joutuu inhottavan tapauksen todistajaksi. Tapahtuu rikos, joka kietoutuu Hiljan elämään tiiviimmin kuin hän haluaisi uskoa. Huvilan idylli kätkee varjoihinsa saalistajan, jonka olisi parasta pysyä piilossa.
***
Frimansson on aina varma valinta. Tässä tarinassa lukija joutuu jälleen todistamaan kolmen lapsen traagista lapsuutta ja sen seurauksia. Isosiskon selviytymisstrategiat ovat vähintäänkin järkyttävät, hän kostaa omaa turvattomuuttaan kahdelle nuoremmalle sisarukselle. Eikä päästä irti aikuisellakaan iällä. Hiljan alistumista on suorastaan raivostuttava seurata ja hänen toivoisi viimein itsenäistyvän. Veli Kristian pärjää tyylillään. Lisäksi kirjassa kulkee sivujuonena erään pedofiilin puistauttava tarina.
Vaikka kirja on karu, paljastettakoon, että loppu on kuitenkin onnellinen. Ja minä rakastan onnellisia loppuja. Kirjailija harhauttaa tyylillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
♥ Kiitos kommentistasi! ♥