lauantaina, huhtikuuta 26, 2014

Stephen King; Tohtori Uni

Doctor Sleep 2013, suom. Ilkka Rekiaro 2014 ja Tammi, 527s.

FEAR on lyhenne sanoista fuck everything and run.
- VANHA AA-VIISAUS

Olen pitänyt itseäni "kingineitsyenä" huolimatta siitä, että luin Carrien joskus hamassa nuoruudessa. Tilanne on nyt kuulkaas muuttunut ja korjattu Tohtori Unen myötä. Jostain käsittömästä syystä minun oli vähän vaikea teokseen tarttua. Kivittäkää tämä lukija, mutta silti myönnän harhaisessa päässä pelänneeni tarinan olevan tylsä. Voi mikä moka!

Hohdon olen toki elokuvana nähnyt. Nähnyt ja pelännyt. Leffahan on kauhuklassikko, genrensä parhautta, vaikka kirjailija itse lopputeksteissä hauskasti elokuvaa kritisoikin. Ja nyt Hohdon tarina on saanut jatkoa. Pikkuisesta Danista on kasvanut menneisyyden painama alkoholisoitunut nuori mies, joka yrittää viinalla himmentää hohtoa. Kykyä, riippakiveä, jota hän kantaa edelleen mukanaan. Danin elämän pysäyttää traaginen tapaus, jonka jälkeen mies saa elämälleen uuden suunnan. Hänestä tulee Tohtori Uni. Abbyn suojelija. Taistelija Tosi Solmua vastaan.

Karkkia
Mamma

Tarinan toinen päähenkilöistä on siis Abby, jota seuraamme vauvaiästä varhaisteiniyteen, jolloin varsinaiset tapahtumat alkavat. Abbyllä on erityiskykyjä, myös hän hohtaa. Hänen hohtonsa vain on ennennäkemättömän voimakasta. Niin voimakasta, että tyttö on saanut peräänsä Tosi Solmun, ryhmän karavaanareita jotka eivät suinkaan ole sitä, miltä päälle päin näyttävät... Jäsenet kun ovat eräänlaisia haamuihmisiä, hohtovampyyreita, omien sanojensa mukaan valittuja sabbatha hanti, lodsam hanti.


Hyvänen aika mikä kirja! Mikä tarina! Odotin synkistelevää ja veristä kerrontaa (!), mutta minulle avautui Tohtori Unen myötä kokonaan uusi maailma. Stephen Kingin maailma. Mies kirjoittaa ihanan ironisesti, paikoin hykerryttävän hauskasti sellaisella varmuudella, että tämä lukija on nyt totaalisen fanittunut. Ja kyllä, romaanin kanssa sai miellyttävällä tavalla pelätä, vaikkei teos minua vainoharhaiseksi tehnytkään.

Upea romaani, jota voin lämmöllä (hohdolla) suositella itseni kaltaisille ihmisille, jotka eivät ole aiemmin Kingiä lukeneet. Faneillehan tämä on silkkaa ilotulitusta.

Mielessä on enää yksi asia. Mitä lukisin seuraavaksi kirjailijalta?


FEAR on lyhenne sanoista face everything and recover.
- VANHA AA-VIISAUS

***

Arvostelulinkkejä:
Irene
Maija
Aletheia
Morre



18 kommenttia:

  1. No olipas suositus, kiinnostus heräsi heti. Mäkin oon joskus viistoista vuotta sitten lukenut Kingejä, mutta syystä tai toisesta ihan tietoisesti vältellyt toistakymmentä vuotta nyt. Pitänee korjata tilanne ;) Hohdon jo latasin kirja-alesta e-kirjana puhelimeen..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa kuulla, HeidiBee, että tilanne nyt korjaantumassa :) Varmasti tästäkin saa Hohdon lukemisen jälkeen enemmän irti!

      Poista
  2. Suosittelen Hohtoa, vaikka en tiedä, pitäisitkö sinä siitä. Muistelen lähinnä sitä, että Irene pettyi Hohtoon, mutta rakasti tätä. Minä rakastin Hohtoa, mutta petyin tähän. Eihän tämä tietysti tarkoita, ettet voisi pitää Hohdostakin. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa, mielipiteitä on monia :D Ei kai auta kuin tarttua Hohtoon, jotta osaa oman makunsa tunnistaa. Joka tapauksessa mielenkiintoinen kirjailija tämä Kingi!

      Poista
  3. Minäkin pidän Hohto-leffasta, siitä Kubrickin versiosta siis. Kirjanakin se on aivan hyvä, mutta ehkä siksi, että olen nähnyt elokuvan kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja, olen jotenkin niin kiintynyt siihen eikä muutamia vuosia luettu kirja tehnyt sitten niin suurta vaikutusta. Ovathan ne kyllä todella erilaisetkin.

    Tähän jatko-osaan olen suhtautunut vähän nihkeästi, en tiedä uskallanko lukea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vai ovat erilaiset, sittenhän minun on pakko Hohto lukea :D Vaatimaton mielipiteeni asiasta on, että sun on puolestasi tartuttava Tohtori Uneen <3 Rohkeutta!

      Poista
  4. "Fuck everything and run"! =D Juuri näin. Voi että, olen niin iloinen, että luit tämän ja hurjan iloinen, että vielä tykkäsit paljon! Minä katsoin melko vasta Hohto-leffan, ehkä kolmatta kertaa, edellisestä kerrasta oli tosi pitkä aika, ja oli mielenkiintoista vertailla leffaa ja kirjaa, nyt kun olen sen vihdoinkin lukenut. Itse asiassa aikeissa on ollut avautua blogissa aiheesta enemmänkin, mutta en ole ehtinyt, vaikka aiheeseen liittyvä kirja on tullut luettua jo aikoja sitten. (Sellainen semi King elämäkerta.) Leffa on okei, jopa hyvä, mutta jotenkin kirja syventyi mielessäni sen jälkeen, ja arvostan sitä nyt hiukkasen enemmän. Silti Uni vie voiton näistä kahdesta minun silmissäni selvästi!

    OOOh, mitähän sää voisit lukea seuraavaksi?! Mulle tulee vähän sellainen Irene karkkikaupassa olo, mitäs nannaa sulle voisi heittää?! =D Kuulolla, Duma Key??? Kuvun alla?? Apua! Luulisin, että voisit tykätä näistä muistakin uudemmista ja onhan siellä loistavaa vanhaa matskuakin olemassa, kuten suuri rakkauteni Tukikohta. =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mua nauratti nuo AA-viisaudet, ihan huippuja :D Kuten olen tuossa jo turissut, on munkin pakko Hohto jossain vaiheessa lukea, varsinkin kun ihan omasta hyllystä jo löytyy (miehen kirja). Miehestä puheen ollen, hän luki juuri tuon Duma Keyn toiseen otteeseen :) Vaikutti kyllä kiinnostavalta, samoin Kuvun alla ja Kuulolla... Ihanaa on vaihtoehtoja mistä valita <3 Tukikohtaa tietysti unohtamatta. Sen juoni kuulostaa ihan huipulta! Liseyn tarina mulla on muuten myös kotiutettuna, mutta liekkö pliisua Kuningasta?

      Poista
    2. Liseyn tarina on hyvä, suorastaan kaunis, se vain käynnistyy aika hitaasti, sille pitää antaa aikaa. Ei suosikkikirjojani, mutta hyvä silti, Kingillä niitä hyviä kirjoja riittää... =D

      Poista
    3. Kuvun alla lähti varaukseen :)

      Poista
  5. Minulla on taas juuri samat fiilikset kuin Annami:lla :D Minulle fanina tämä oli aika pettymys. Ehkä eniten jurppi se AA-moralismi, joka tuntui niin päälleliimatulta.
    Myös kiireen makuinen, kömpelö suomennos latisti tunnelmaa :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän kyllä Morre pointtisi (kävin lukemassa ja linkkasin arviosi). Minä olin niin kunkun vietävissä, että kaikki upposi kuin sulaan voihin :D

      Poista
  6. Minä rakastin tätä(kin) Kingin kirjaa :)
    Tykkään hirveästi näistä uudemmista (noin Liseyn tarinasta eteenpäin) Kingeistä, koska nämä ovat jotenkin lempeämpiä kuin ne vanhemmat ja verismmät. Minun suosikkini on Musta torni -sarja, mutta se alkaa mielestäni hitaasti, joten sitä en seuraavaksi suosittele. Ehkäpä pitäisit siitä Liseyn tarinasta tai novelleista, esim. Pimeä yö, tähdetön taivas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Maija, Liseyn tarina odottaa (ja huutelee kutsuhuutojaan) hyllyssä :D Se seuraavaksi tai Kuvun alla. En mäkään silkasta kauhusta välitä, vaan sellaisesta mukavan hyytävästä tunnelmasta, jota kiero huumori viitoittaa :)

      Poista
  7. Oli pakko tulla kurkkaamaan postauksesi, vaikka Tohtori Uni on minulla vielä lukematta (toki tämäkin on jo hankittuna ja siliteltynä omassa hyllyssä). Mahtavaa, että hyppäät Kingin suureen ja monia ulottuvuuksia ja kerroksia sisältävään kelkkaan, ykkösfani hykertelee <3 Ykkösfani viittaa Piinaan, siinä sinulle oiva kirja luettavaksi :) Toki Hohto on luettava myös kun kerran Tohtori Uni on luettu! Parasta Kingiä on minusta laaja Musta torni -sarja, joka linkittyy upeasti miehen muuhun tuotantoon.

    Liseyn tarina on Kingin kirjoista seuraavaksi lukulistallani, olen edennyt lukuprojektissani merkkipaaluun, jossa kaikki seuraavat eli Liseyn tarina ja sitä uudemmat kirjat ovat minulla lukematta. Vanhemmat olen lukenut vähintään kerran, monet useampaankin kertaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa Villis! Nyt kun Kingin maailmaan viimein sisään astuin, tunnen minäkin, kuten Irene tuossa edellä mainitsi, olevani kuin lapsi karkkikaupassa :D Ajattelin tosiaan ottaa Liseyn seuraavaksi ja siitä sitten fiiliksen mukaan edetä... Piinan olen muuten aikoinani leffaversiona nähnyt. Pelottava oli! Mitä mieltä sä olet Tukikohdasta? Se on poltellut mua jo pitkään :) Mieheni on päässyt johonkin osaan saakka tuossa Musta torni -sarjassa, mutta taitaa olla melko kattava paketti lukea koko sarja läpi.

      Poista
    2. Tukikohta on myös hyvä! Ei ehkä ihan nouse suosikikseni Kingeistä, mutta silti se on parempi kuin jonkun muun kirjailijan hyvä kirja, eli King on minulla jossain ihan omalla arvosteluasteikollaan ;D

      Mustassa tornissa riittää tosiaan lukemista. Alku tuntui minusta jotenkin raskaalta, mutta kun pääsin vauhtiin niin huh huh <3 Viimeisen osan viimeisiä sivuja lukiessa iski paniikki, kädet tärisivät ja tuntui kuin joku "pelkkää" kirja(sarja)a suurempi vaihe olisi päättymässä. Aion lukea sarjan uudelleen kunhan saan muut vielä lukemattomat Kingit luettua.

      Poista
    3. Kingin kirjoissa niiden järkälemäisyys pelottaa. Hain juuri Kuvun alla varauksesta, ja meinasin pyörtyä kun katsoin sivumäärän :D vaativat todella huomiota, mutta toisaalta myös antavat paljon. Tämän verran voin näin amatöörinä todeta :)

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi! ♥