Lämpimän koskettava kokoelma rakkausrunoja hersyvällä savon murteella. Rakkauden koko kaari läheisyyden malttamattomasta kaipuusta sen hullaannuttavaan täyttymykseen ja kypsän suhteen raukeaan tyyneyteen saakka.
Merja Toppi kirjoittaa oivaltavasti ja kirkkaasti, rakkauden koskettaman tuntoja herkästi hahmottaen. Mutta hän ei olisi syntyperäinen savolainen, ellei runoihin sisältyisi myös kutkuttavan humoristisia sävyjä ja savolaisen terävää sanankäyttöä.
***
Olipas hersyvää ja todellista hyvänmielen luettavaa!! Tämä mahtava savolaismurteella viännetty runokokoelma on aivan ihana lahja vaikkapa kesähäiden tuoreelle parille, tosin mielellään tämän omaankin kirjahyllyyn huolisi. Rakkaus on ihmeellinen asia, riuskan huumorin ja murteen läpi tarkasteltuna vielä ihmeellisempi. Minuun iski eniten osio, jossa ensihuuma oli jo hiipumaan päin, ja arjen aherruksen keskellä rakkansa saattoi löytää uudelleen.
"Istuttaan järvenrannassa pyihkeet pyllyn alla.
Molemmilla vararavintoo vyötäröllä,
kelekanuria silimäkulumissa,
karvoja siellä missee tarviis.
Ja sielut niin liki, kun vuan voepi."
Suosittelen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
♥ Kiitos kommentistasi! ♥