Vietit vievät synkkään maailmaan
Nuori tyttö katoaa jälkiä jättämättä, ja samoihin aikoihin Söderin puistonpenkiltä löytyy mies kurkku katkaistuna. Tapausten johtolangat osoittavat kohti pedofiilien nettiverkostoa, ja kansainvälisiä väkivaltarikoksia tutkiva A-ryhmä kutsutaan paikalle. Joku surmaa pedofiiliverkoston jäseniä, mutta miten murhaaja löytää huolellisesti piileskelevät miehet? Ja miten vyyhtiin liittyy ”positiivista seksuaalista energiaa” palvova salaseura?
Pimeyden kutsu on jo kahdeksas Arne Dahlin A-ryhmästä kertova suosittu laatudekkari.
”Pimeyden kutsu osoittaa jälleen kerran, millainen mestari Dahl todella on.” – Expressen
***
En varmaan koskaan kyllästy katoamistapauksista kertoviin dekkareihin, ja koska minulle ennestään tuntemattoman Dahlin uusin teos aihetta käsitteli, kirja joutui käsittelyyni.
Kansikuvasta tulee mieleen Cobenin Kadonneet, teos, joka minut aikoinaan Cobeniin tutustutti ja ihastutti. Tämän kirjan kanssa kävi kieltämättä samoin, kun tulin lukeneeksi yhden kirjailijan teoksen, alkoi tehdä mieli lukea kaikki. Dahliahan on hehkutettu mm. ruotsin parhaaksi dekkarikirjailijaksi jne. Ruotsista tulee kyllä paljon loistokkaita sanataitureita! Vertaillaanpa vielä Cobenia ja Dahlia. Minusta miesten kerronnat muistuttivat toisiaan mm. napakan huumorin ja terävien dialogien puolesta. Dahlin kerronta yllätti pohdiskelevuudellaan ja sillä, ettei se ollut pelkkää rikosten ratkontaa, vaan antoi oikeasti lukijoille ajattelemisen aihetta. A-ryhmäläisistä sai lyhyessä ajassa hyvin inhimillisen kuvan ja heidän nahkoihinsa oli helppo upota.
Mitäpä tästä vielä muuta sanomaan. Dahlia uskallan vinkata hyvien jännäreiden ystäville, ainakin minusta tuli fani.
Pimeyden kutsu on jo kahdeksas Arne Dahlin A-ryhmästä kertova suosittu laatudekkari.
”Pimeyden kutsu osoittaa jälleen kerran, millainen mestari Dahl todella on.” – Expressen
***
En varmaan koskaan kyllästy katoamistapauksista kertoviin dekkareihin, ja koska minulle ennestään tuntemattoman Dahlin uusin teos aihetta käsitteli, kirja joutui käsittelyyni.
Kansikuvasta tulee mieleen Cobenin Kadonneet, teos, joka minut aikoinaan Cobeniin tutustutti ja ihastutti. Tämän kirjan kanssa kävi kieltämättä samoin, kun tulin lukeneeksi yhden kirjailijan teoksen, alkoi tehdä mieli lukea kaikki. Dahliahan on hehkutettu mm. ruotsin parhaaksi dekkarikirjailijaksi jne. Ruotsista tulee kyllä paljon loistokkaita sanataitureita! Vertaillaanpa vielä Cobenia ja Dahlia. Minusta miesten kerronnat muistuttivat toisiaan mm. napakan huumorin ja terävien dialogien puolesta. Dahlin kerronta yllätti pohdiskelevuudellaan ja sillä, ettei se ollut pelkkää rikosten ratkontaa, vaan antoi oikeasti lukijoille ajattelemisen aihetta. A-ryhmäläisistä sai lyhyessä ajassa hyvin inhimillisen kuvan ja heidän nahkoihinsa oli helppo upota.
Mitäpä tästä vielä muuta sanomaan. Dahlia uskallan vinkata hyvien jännäreiden ystäville, ainakin minusta tuli fani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
♥ Kiitos kommentistasi! ♥