keskiviikkona, lokakuuta 19, 2011
Thomas Enger; Aavekipu
Murhasta tuomittu gangsteri Tore Pulli kaatuu kuolleena maahan tv-haastattelussa juuri ennen oikeuden eteen joutumistaan. Kaikki arvelevat hänen tehneen itsemurhan. Pulli on vakuutellut syyttömyyttään, vaikka häntä vastaan on vahvoja todisteita.
Rikosreportteri Henning Juul uskoo Tore Pullin syyttömyyteen. Pian kuitenkin löytyy toinen ruumis, joka yhdistetään Pulliin. Selvittääkseen totuuden Juul kaivelee menneisyyttä ja löytää yhteyden, jonka takia oikean syyllisen löytämisestä tulee hänelle itselleen elintärkeä.
***
Enger tarjosi jälleen todella nautinnollisen lukuelämyksen! Lukemisen iloa lisäsi vielä se, että aiemmin lukemani teos ei ollut kerronnaltaan kummoinen.
Aavekipu oli siis kirjailijan toinen suomennettu romaani, ja vaikka tässä tarina oli erillinen, Juulin stoori kuitenkin jatkui. Valekuolleessahan rikosreportteri suri tulipalossa kuollutta poikaansa ja epäili tapahtunutta tuhopoltoksi. Tässä mies jatkoi tragedian selvittelyä saatuaan vinkkiä yllättävältä taholta.
Vaikka gangsteriteema ei aiheeltaan niitä kaikkein mielenkiintoisimpia olekaan, tässä juoni toimi ensisivulta saakka ja viimeisen sivun jälkeen tuli himo saada lisää. Engerillä on sana hallussaan ja hän onnistui luomaan vähin elein todella kiinnostavia henkilöhahmoja. Henning Juul loistaa päähenkilönä sympaattisen rikkinäisenä mutta sinnikkäänä persoonana. Elävänoloisista dialogeista antaisin myös plussaa.
Mainittakoon vielä, että kirja oli pilkottu napakan lyhyisiin lukuihin, joten tähän oli helppo tarttua vähemmän pirteänäkin. Suosittelen jännärifriikeille, romaani on makupala!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Täytyypä laittaa korvan taa muistiin tämän kirjailijan nimi!
VastaaPoistaJuu, olisi kiva kuulla mitä tykkäät kirjailijasta! :) Kannattaa lukea Valekuollut ensin.
VastaaPoista