keskiviikkona, syyskuuta 07, 2016

Lone Theils; Kohtalokas merimatka


Pigerne fra Englandsbåden 2015, suom. Kari Koski ja Aula & co 2016, 380s.

Nora Sand ratkaisee ongelmat. Hän ratkaisee ne kylmän rauhallisesti ja harkiten. Ja jälkeenpäin hän voi saada hysteerisen kohtauksen. Jos enää jaksaa.


Kuvittele, että löydät antiikkikaupasta sopivan kolhuisen matkalaukun, joka vastaa juuri sinun sisustusmakuasi. Luonnollisesti ostat aarteen, mutta kun ryhdyt myöhemmin sitä tutkimaan, huomaat laukussa jotain ylimääräistä. Nipun vanhoja valokuvia nuorista, ujoina poseeraavista tytöistä. Tällä pienellä mielikuvitusmatkalla pääset Lontoon kirjeenvaihtajan, tanskalaisen Nora Sandin nahkoihin. Toimittaja Norassa vaistoaa messevän jutunaiheen, kun käy ilmi, että kaksi tytöistä katosi kohtalokkaalla merimatkalla vuonna 1985.

Tytöt kuuluivat nuorisokodin asukkeihin ja suuresti odotetun matkan oli tarkoitus tuoda piristystä ankeissa oloissa varttuneiden teinien arkeen. Valitettavasti samalle laivalle sattui kyytiin itse pahuus.


Hän otti matkapuhelimen valokuvaamista varten ja meni lähemmäksi taloa. Ikkunat olivat tahriintuneet suolaisessa ilmassa. Täältä Lisbeth, Lulu ja koko porukka olivat lähteneet matkalle jonain elokuun päivänä monta vuotta sitten. Täynnä unelmia ja toiveita ja jännitystä Lontoon-matkasta. Matkasta joka muutti kaikkien tänne päätyneiden kadotettujen ihmisten elämän.


Nora Sand, hiukan chick lit -tyylinen neiti näppärä käärii hihansa, soittaa lukuisia puhelinsoittoja lukuisille kontakteilleen, seilaa Tanska-Englanti -akselia selvittääkseen, mitä Lululle ja Lisbethille mahtoi tapahtua. Entä laukusta löytyneiden muiden tyttöjen valokuvat - keitä he olivat, millaisen kohtalon he joutuivat kokemaan.

Kuten takakannesta käy ilmi, jäljet viittaavaat oikeaan sarjamurhaajaan, joka onneksi jäi kiinni vuosikaudet sitten. Mies ei ikinä tunnustanut, saati sitten kertonut, minne ruumiit piilotti. Uhreista löytyi ainoastaan tölkkeihin säilötyt kielet.


Kohtalokkaan merimatkan kirjoittaja Lone Theils on rakentanut jännittävän juonen toteen pohjautuvan tapauksen ympärille, jossa sarjamurhaaja otti valokuvia tulevista uhreistaan. Hyytävästä aiheestaan huolimatta kirja on kohtuu kevyttä luettavaa dekkarisaralla. Koukuttava romaani on, kyllä, mutta ei erityisen mieleenjäävä.


Näin käy pienille tytöille, jotka näkevät liikaa ja puhuvat liikaa.


***

Krista puolestaan ihastui ensimmäisiltä sivuilta saakka, myös Henna pitää tämänkaltaisista dekkareista.


8 kommenttia:

  1. Olen laittanut tämän varaukseen. Kirjaston jonossa oli moni muukin :) Kevyt dekkari on kiva välipala!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, välipalana kirja on aivan mainio :)

      Poista
  2. Laitoinpa minäkin kirjaston varauslistalle tämän :)

    VastaaPoista
  3. Aihe on kyllä sellainen, mistä saisi varmaan hyytävänkin jännittävää :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piia, sitä mä vähän odotin :D Mutta aina ei voi voittaa.

      Poista
  4. Ihanaa, tämä odottelee minullakin lukuvuoroaan. =)

    VastaaPoista

♥ Kiitos kommentistasi! ♥