sunnuntai, heinäkuuta 18, 2010

Audrey Niffenegger; Hänen varjonsa tarina

Amerikkalaiskaksoset Julia ja Valentina Poole ovat toistensa peilikuvia. Tytöt kuulevat ensimmäistä kertaa äitinsä kaksoissisaresta Elspethistä kun heille kerrotaan, että he ovat perineet tämän asunnon Lontoon Highgate Cemeteryn liepeiltä. Erottamattomat kaksoset muuttavat Lontooseen vapaudesta riemuiten ja alkavat rakentaa tädin asunnosta omaa kotiaan. Pian Valentina rakastuu kuolleen tädin miesystävään ja ryhtyy etsimään omaa identiteettiään. Julia närkästyy heikomman sisarensa itsenäistymispyrkimyksistä mutta löytää itselleenkin projektin: naapurin pakko-oireisesta häiriöstä kärsivän miehen pelastamisen. Ennen pitkää Julia ja Valentina saavat huomata, että he eivät olekaan asunnossaan kaksin. Seinien vangiksi jäänyt tädin haamu seuraa heidän jokaista askeltaan.

Hänen varjonsa tarina on 2000-luvun kummitustarina kahden kaksosparin elämästä täällä, tuonpuoleisessa ja niiden välillä. Romaani sukeltaa syvälle rakkauden moninaisiin muotoihin, pakkomielteisiin ja salaisuuksiin jotka olisi paras haudata.

***

Minulla Aikamatkustajan vaimo -teos jäi syystä tai toisesta kesken, mutta tämä Niffeneggerin uusin vaikutti aiheensa puolesta sen verran kiinnostavalta tarinalta, että päätin antaa kirjailijalle "mahdollisuuden". Hyvä päätös, koska Hänen varjonsa tarina on mitä loistavin lukuromaani.

Kirjan alku etenee rauhalliseen ja koukuttavaan tahtiin. Tarina sijoittuu Highgaten hautausmaan vieressä sijaitsevaan taloon, ja hautausmaa näyttelee isoa osaa tässä gootahtavassa draamassa. Oli pakko käydä googlettamassa kuvia kyseisestä paikasta, ja upealta näytti!

Itse tarinasta sen verran, että en ole tämän tyyppistä fantasiaa juuri aiemmin lukenut, ja varsinkin kirjan loppupuoli vaati runsasta mielikuvituksen käyttöä. Kummitustarina on kuitenkin vain osa juonta. Naapurissa asustava pakko-oireista kärsivä Martin on yksi kirjan mielenpainuvimmista hahmoista, ja hänestä olisi ollut mukava lukea enemmänkin. Kaksosten tiivis yhteiselo saa myös sairaita piirteitä, samoin kuin Elspethin ja Robertin suhde.

Mielenkiintoinen ja erilainen lukuelämys!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

♥ Kiitos kommentistasi! ♥