Kun sosiaalityöntekijä Simran Singh kutsutaan punjabilaiseen kotikyläänsä auttamaan 14-vuotiaan Durgan tapauksessa, hän ei osaa aavistaakaan, miten järkyttäviin tapahtumiin hän vielä törmää. Durgan koko perhe on tapettu yhdessä yössä, ja tyttö on tutkintavankeudessa murhista epäiltynä.
Simrania ihmetyttää, onko nuori tyttö tosiaankin voinut tappaa kolmetoista ihmistä. Durga on selvästikin raiskattu, mutta miksei hän suostu puhumaan yön tapahtumista? Simran alkaa tutkia tapausta. Jäljet johtavat karismaattisen kotiopettajan kotiin, mielisairaalaan ja yksityiselle klinikalle, jossa ei-haluttuja tyttösikiöitä abortoidaan laittomasti. Kun Simran saavuttaa pikkuhiljaa Durgan luottamuksen, hän kuulee tytön perheen synkistä salaisuuksista enemmän kuin haluaisikaan.
Kishwar Desai on osin Lontoossa asuva intialainen lehti- ja televisiotoimittaja. Pimeyden lapset on hänen esikoisromaaninsa. Desai on kutsuttu vierailulle Suomeen marraskuussa 2010.
***
Kun näin kirjan kannen kirjaston palautettujen hyllyssä, se vaikutti etäisesti tutulta. Takakannen teksti herätti kiinnostukseni, mutta en osannut odottaa lähellekään niin huikeaa lukukokemusta, jonka teos loppuen lopuksi tarjoili.
Olen lukenut tyttöjen kammottavaan asemaan liittyviä tositarinoita, jotka vaikuttavuudessaan toistavat pitkälti samaa kaavaa. Vaihteeksi oli mahtavaa lukea samasta aiheesta tehty romaani, vieläpä todella kauniisti punottu sellainen. Pidin kerronnasta ja sen sisältämästä ihanasta itseironiasta. Vaikka teoksen totuus on järkyttävä, romaania ei ole raskas lukea. Sanoma on kieltämättä painava; on se vain kummallista, miten vihattuja tytöt voivat eri maailmankolkissa olla. Miten pitkälle ihmiset voivat mennä julmuudessaan. Lukekaa hyvät ihmiset tämä kirja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
♥ Kiitos kommentistasi! ♥