Vapaus tavoitella rohkeasti omaa onneaan ja sopeutuminen yhteiskunnan vaatimuksiin taistelevat verisesti ihmisen sielussa, jonka kohtalona on luopua tai tuhoutua.
Black Pondin kauheat kuolemantapaukset ravisuttavat pientä, kunniallista Chathamin kaupunkia perustuksiaan myöten, eikä mikään koskaan enää palaa entiselleen. Kauniin, salaperäisen kuvaamataiteen opettajan ja Byronia ihailevan raajarikon kirjallisuuden opettajan haurea ja kohtalokas intohimo johtaa hirveään murhenäytelmään.
***
Tässä yksi kirja, jota suositeltiin Paluu Rivertoniin - romaanin yhteydessä. Teoksissa on hyvin samankaltainen tunnelma. Molemmissa tarinoissa varsinaisina päähenkilöinä ei toimikaan minä-kertoja, vaan paremminkin hänen ajatuksensa ja mielipiteensä, tässä tapauksessa kahdesta opettajasta. Teini-ikäinen poika Henry kaipaa nuoruuden innolla sekä sisäistä, että ulkoista vapautta ja seuraa sivustakatsojana tuhoon tuomittua romanssia.
Kerronta on kiehtovan vanhahtavaa mutta aika hidaslukuista. Kirjailija pitää hienosti jännitystä yllä, ja totuus valkenee lukijalle vasta viimeisellä sivulla. Ja se mitä lopulta tapahtui, selittää teoksen paatoksellisen synkkyyden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
♥ Kiitos kommentistasi! ♥