Petsamo, kesäkuu 1941. Kätilöllä on punikkina lahdatun isänsä kiihkeä veri. Hän on kuusivuotiaana rikkirevitty maho hyljäke, joka tuntee välilihojen ja karboliveden maailman.
Kun hän päästää Lissbeth Näkkälän karvaisen äpäränmaailmaan, tupaan tuppaa saksalaisluutnantti kamera kaulassa. Komea mies kiillotetuissa SS-saappaissa, Johann Angelhurst. Ja mies näkee hänet, jälkeisissä pestynä, purtu napanuora hampaiden välistä roikkuen. Mies katsoo niin kuin ei kukaan ennen. Nainen katsoo: "Jumalani, tuon miehen mie haluan. Jos Jumalani tuon saan, niin toista en vaadi." Rakkaudessaan hän on valmis seuraamaan miestä leirille, johon tämä komennetaan, kulkemaan vaikka läpi koko Jäämeren rannat.
Kätilö on vahvaääninen romaani, joka taikoo ilmaan vaietun historian. Vankileirien ja saksalaisten sotamorsiamien Suomen, Pohjoisen, jossa rotuopit määrittelevät tundrankasvatit, kenkiä ei paikkaa suutari vaan Laestadiuksen Jumala. Katja Ketun kieli on yhtäaikaa groteskia, maagista ja aitoa. Romaanista on myös tekeillä Virpi Suutarin ohjaama elokuva.
***
Luin kirjan jo muutama päivä sitten, mutta en ole saanut siitä kirjoitetuksi blogissa. Usein käy sama juttu, jos luen jotain merkityksellistä ja sellaista, joka oikeasti koskettaa itseäni henkilökohtaisesti, en osaa sanoa lukemastani yhtään mitään.
Yritetään.
Alkuun kirjan suuresti ylistetty kieli tuntui minusta vaikealukuiselta. Vähän niin kuin lukisi enkun kielistä tekstiä, pääasiassa kaiken ymmärtää, mutta jotkut sanat on vain hypättävä yli, koska niiden merkitys ei avaudu. Toisaalta kieli oli tuttuakin, äitini suku on Oulusta kotoisin, ja puhuvat samankaltaista murretta, mutta useimmat sanat heiltäkin on karisseet vuosien "eteläistymisen" seurauksena pois. Joka tapauksessa, kun kirjassa alkuun pääsi, pääsi sisälle myös kieleen.
Siinä missä Kettu on onnistunut herättämään eloon kammottavan ja varmaan useammilta pimentoon jääneen historian, myös Lapin karut maisemat nostattivat kuumetta pohjoiseen matkustaa. Kuitenkin itse henkilöhahmot inhimillisyydessään, hulluudessaan ja rohkeudessaan tekivät kirjasta Elämyksellisen Lukukokemuksen.
Suosittelen.
(Ja vastoin tapojani taidan lukea kirjan heti perään uudelleen)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
♥ Kiitos kommentistasi! ♥