Lene Kaaberbøl ja Agnete Friis: Hiljainen, huomaamaton murha

Et stille umaerkeligt drab 2010, suom. Aino Ahonen ja Siltala 2014, 450s.

Nina jäi istumaan hetkeksi. Hän mietti taas pitäisikö hänen hankkia uusi työpaikka. Sellainen josta ei tulisi tällaista oloa. Jotakin oli pahasti pielessä, jos kuolemanpelkoa piti lääkitä Panadolilla.

Poika matkalaukussa -teos polkaisi käyntiin mainion uuden dekkarisarjan, jossa päähenkilönä toimii sairaanhoitaja Nina Borg. Kuten usein (tai paremminkin yleensä) trillerisarjoissa, myös tässä tarinan sankari/sankaritar on jo ennestään traumatisoitunut henkilö. Nina Borgin tragedia on liiallinen auttamisenhalu, tarve pelastaa yksin koko maailma, vaikka hintana olisi oma avioliitto. Sympaattisen tarmokas Nina ei voi olla voittamatta lukijaa puoleensa, ja hän onkin koko sarjan sydän. Suuri sydän.

Tällä kertaa Ninaa pyydetään auttamaan tilapäismajoitukseksi muutetussa autohallissa majailevia romaneja. Osa heistä on sairastunut omituiseen vatsatautiin, joka tietysti lankeaa myös auttajan ylle. Paikan miehet yrittävät estää Ninan pääsyä sairaiden lasten luokse varjellaksensa jotakin. Tämä luonnollisesti herättää päähenkilömme mielenkiinnon.

Mutta kirja ei kerro pelkästään Ninasta. Se on myös nuoren romanimiehen, Sandorin tarina. Sandor tulee sotketuksi soppaan vastoin omaa tahtoaan, ja hän lähtee auttamaan liian uskaliasta pikkuveljeään kauaksi molempien kotimaasta. Pikkuveli kun on päätynyt Tanskaan myydäkseen salaperäisen, laajasti tappavan löytönsä. Miksi? Tarkoituksena pelastaa köyhyydessä elävä, sorrettu perhe. Romanien järkyttävistä olosuhteista olen jossain määrin tietoinen, mutta teos antoi nyt asiaan enemmän valoa.

Kirja alkaa Pohjois-Unkarin sotilassairaalan raunioista edeten kohti Tanskaa, joka toimii varsinaisena tapahtumapaikkana.

Täytyy sanoa, että romaani imaisi minut niin syvälle mukaansa, etten muistanut tehdä edes sitaattilainauksia (minähän olen keräilijä - keräilen sitaatteja). Jo Poika matkalaukussa lupaili hyvää, ja Hiljainen, huomaamaton murha täytti korkealle nousseet odotukset. Kirjasarja on humaanimpi kuin useimmat dekkarit, eikä se päästä lukijaa helpolla. Hätä sorrettujen puolesta, auttamisenhalu, rohkeus ovat sarjan avainsanoja. Teos ei kuitenkaan sorru sentimentaalisuuteen, päinvastoin. Se on ylpeä ja uljas, siinä missä myös äärimmäisen jännittävä.

Mukaan mahtuu muuten Poika matkalaukussa -kirjastakin löytyvä sivujuoni, josta toivottavasti voimme pian lukea lisää. Erään pienen tytön ja hänen äitinsä kohtalo jäi tätä lukijaa piinaamaan...

Lisää blogisavuja Nina Borgille toivon minä!


Henkiinjääminen, Nina ajatteli. Se meni kaiken muun edelle.