K. K. Alongi; Kevätuhrit

Otava 2016, 302s. (ennakkokappale)

"Mitä jos elämä on nyt tässä. Ei ole muuta kuin tämä. Siis ikinä", Tomi sanoo.


Kaikki alkaa Janesta. Lujan kuoren itselleen syystäkin kasvattaneesta punkkaritytöstä, joka havahtuu pimeässä metrossa. Ensimmäinen ajatus tytön päässä on kuolema. Helvetti. Pimeys on kuin seinä, joka painautuu häntä vasten, se on käsinkosketeltavaa valottomuutta. Aivan kadotuksen kaltaisesta kohtalosta ei kuitenkaan ole kyse, vaikka maanpäällinen elämä tuona kevätpäivänä kohtalokkaalla tavalla muuttuukin. Ja se muuttuu rajusti.

Janen ympärillä huojuu aavemaisen hiljainen Helsinki. Täynnä ruumiita. Miksi Jane jäi henkiin? Mikä kummallinen voima tappoi kaikki toiset? Maailmanloppu on tullut, mutta kaikista ihmisistä juuri Jane selvisi siitä. Käsittämätöntä!

Myös Susette on yksi henkiinjääneistä nuorista. Hänen turvallinen barbielämänsä, joka on aiemmin pyörinyt lähinnä täydellisen meikin ympärillä, saa nyt täysin uuden suunnan. Selviytymisen. Vaikka pelottaa. Vaikka on ikävä. Vaikka uusi maailma lyö eteen aina vain uudenlaisia kauhuja.

Nämä kaksi hyvinkin erilaista nuorta lähtevät epätoivoiselle taipaleelle kohti tuntematonta. Mukaan liittyy myöhemmin vielä toisia maailmanlopusta selvinneitä. Pian käy ilmi, että toiset henkiinjääneistä ovat radikaalilla tavalla muuttuneita...



Kerrostalon takaa olevalta kentältä kuuluu yhä kovempi ja kovempi huuto. Yksi kerrallaan kentällä olijat yhtyvät siihen, kunnes lopulta he kaikki karjuvat yhtä aikaa. Kun Susette kuulee mitä he huutavat yhä uudelleen ja uudelleen, hän tuntee kuinka hänen kehonsa valahtaa tunnottomaksi.
"Verta. Verta. Verta."


Oi, missä fiiliksissä täällä riekutaan! En rehellisesti sanottuna ole koskaan aiemmin lukenut näin räjähtävän koukuttavaa nuortenkirjaa. Harva meille, krhöm, aikuisillekaan suunnattu romaani on aiheuttanut yhtä suurta riippuvuutta tarinaa kohtaan. Kevätuhrit yksinkertaisesti liimautuu verkkokalvolle. Se saa asettumaan selviytyjän nahkoihin, tähyilemään aran rohkeasti kohti tulevaa. Mihin ikinä esikoiskirjailija K. K. Alongi sarjaansa tulekaan viemään, aion pysytellä kyydissä.