keskiviikkona, elokuuta 10, 2016

Evie Wyld; Kaikki laulavat linnut


All The Birds, Singing 2013, suom. Sari Karhulahti ja Tammi, 285s,


Toinen raadeltu ja kuiviin vuotanut lammas, jonka sisälmykset eivät olleet vielä jähmettyneet ja joka höyrysi kuin vesihauteessa kypsennetty jouluvanukas. Ympärillä tepasteli käheä-äänisiä ja kiiltävänokkaisia variksia, ja kuin huidoin niitä kepillä, ne lensivät puihin tarkkailemaan minua, levittelemään siipiään ja laulamaan, jos niiden rääyntää voi lauluksi sanoa.


Näin aloittaa Australian kasvatti Evie Wyld veret seisauttavan tarinansa aavalla, tuulisella saaristolla. Siellä jossain asuu kohtaloa pakeneva nuori nainen, Jake, seuranaan vain Koira ja kymmeniä lampaita. Kärpäsiä. Lintuja. Elämä on asettunut viimein, joten kuten uomisiinsa, kunnes hän löytää lampaitaan tapettuina. Onko raatojen takana eläin vai ihminen, luonnollinen vai yliluonnollinen.

Jakella on painajaismaisten öiden varalle vasara tyynynsä alla. Tällä kertaa kukaan ei astu hänen varpailleen.


Lumihiutaleet putoilivat, sydämeni jyskytti ja auton moottori kävi, kun seisoin tien reunassa ja tuijotin rävähtämättä hiljaiseen metsään. Näkemäni olento oli katsonut minuun, katsonut suoraan minuun ennen kuin oli kadonnut, ja se oli iso, tumma ja keltasilmäinen.


Pitkän, lihaksikkaan naisen elämää keritään auki nurin kurisessa järjestyksessä. Tapahtumia katsotaan sekä tästä hetkestä, että menneestä käsin. Mitä tapahtui, mitä ihmettä Jakelle lopulta tapahtui, kun hän joutuu nyt kantamaan valtavia arpia selässään? Millainen kohtalo kaikkine väkivaltaisine käänteineen ajoi naisen totaaliseen yksinäisyyteen?


Kaikki laulavat linnut on niitä kirjoja, joita ajattelin ihailla vain kaukaa. Jotenkin tämä, tämäkin, lukulistalleni luikahti. Ja miksi ei, kirja vaikutti, kaikkine lampaineen, varsin kutsuvalta. Jo nimi henkii runollista kauneutta. Jäin miettimään mikä pientä kirjakauppaa pyörittävän Wyldin tekstissä on niin maagista, että häntä on muistettu arvostetuilla palkinnoilla.

Romaani sisältää kipua ja kärsimystä, piinaavaa alistamista, runsaasti luontokuvauksia. Ihmisen suhdetta eläimiin siinä vaiheessa, kun omat lajikumppanit ovat osoittaneet raakalaismaiset taipumuksensa. Paljon kätkettyä, rivien väliin jäävää. Paljon verhottua hellyyttä. Jopa toivoa.

Ja tietysti uskomattoman jännittävän tarinan. Kirjan luettuani olin sitä mieltä, että pidin siitä. Vasta nyt, postausta naputellessani alan ymmärtää taikuuden Linnuissa...



"Wouldn't it be nice if were older, then we wouldn't have to wait so long."


***

Muita postauksia löytyy täältä.


10 kommenttia:

  1. Todella hieno avaus tästä kirjasta ja pakkohan tämä on lukea. Katsoin tuota häiritsevää punaista palloa kirjan kannessa ja siinä luki EU:n kirjallisuuspalkinto. Enpä ole kuullutkaan sellaisesta palkinnosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, en minäkään itse asiassa ole tuommoisesta palkinnosta kuullut :) Kirjaa kyllä suosittelen!

      Poista
  2. En uskalla lukea tekstiäsi, sillä kirja on itselläni vielä hieman kesken. Tykkään tästä ihan hulluna! :) Palaan tänne ihan pian, kun saan oman juttuni kirjoitettua. :)

    VastaaPoista
  3. Hmm, periaatteessa vaikuttaa kiinnostavalta, mutta ehkäilen edelleen tämän kirjan kanssa. Olen sitä kyllä tutkinut, mutta aina jättänyt niille sijoilleen. Kirja pysynee edelleen ehkä jossain vaiheessa -listallani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli minullekin "pitkään", no, siitä asti kun kirja julkaistiin, osastoa "ehkä joskus". Kirja jaksaa odottaa sopivaa lukusaumaa :)

      Poista
  4. Sama kun Elegialla. Tämä on pyörinyt jo listoillani ennen suomennosta, mutta niinpä vaan pyörii edelleenkin, eikä pysähdy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vinkkaathan minulle, jos/kun jossain vaiheessa pysähtyy ;)

      Poista
  5. Huh, tämä oli minulla jo kädessäni kirjastossa, mutta jätin sen vielä hyllyyn. Nyt luettuani sinun postauksesi tästä, olen päätökseeni (ainakin toistaiseksi) tyytyväinen. Vaikuttaa siltä, että kirja saattaa sisältää tämänhetkiseen lukufiilikseeni nähden liikaakin piinaavuutta ja tuota mainitsemaasi kipua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kia, totta, tämä vaatii juuri oikeanlaisen lukufiiliksen. Minullakin oli teos useampaan otteeseen lainassa, ennen kuin tuli se oikea hetki :)

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi! ♥