***
Erittäin lupaava kirjailija, tämä Bauer! Hänen esikoisteoksensa oli aivan pakko varata kirjastosta ja kerronta imaisi välittömästi mukaansa.
Kuten teoksen lopussa kirjailija kertoo, hänen ei alun perin ollut tarkoitus kirjoittaa rikosromaania, vaan tarina pojasta ja isoäidistä. Kirjailija oli saanut idean tarinaan nähtyään televisiohaastattelun äidistä, jonka lapsi oli kauan sitten murhattu. Tämän perusteella hän alkoi miettiä, miten uhrinsa tappavien pedofiilien rikokset vaikuttavat ihmisiin jopa useiden sukupolvien ajan.
Kirjassa näkökulma vaihtelee viattoman Stevenin ja psykomurhaajan välillä. Stevenin perheen maailmaa varjostaa suru kuolleesta enosta, jonka ruumiin poika on päättänyt löytää saadakseen vähän rakkautta ja huomiota itselleenkin. Perhe elää köyhyydessä ja kurjuudessa. Toisaalla sarjamurhaaja Avery istuu linnassa tuomiota ja elää mielikuvien voimalla, joita ammentaa murhaamistaan lapsista. Kammottavaa ja karua.
Teos on paikoin raivostuttava, paikoin koskettava. Se poikkeaa perusjännäristä ja yllättää omaperäisyydellään.Toivottavasti tästä kirjailijasta kuullaan vielä lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
♥ Kiitos kommentistasi! ♥