Edith ja Susanne ovat sisarukset, jotka jäävät kolmestaan Susannen pienen Arvo-pojan kanssa Kokemäenjoen varrella sijaitsevalle torpalle, kun miehet Veikko ja Hugo lähtevät viikonlopuksi kalastamaan. Perjantai-iltana sisarukset saavat kutsumattoman vieraan ja huoleton viikonloppu muuttuu painajaiseksi. Metsän keskellä maja on kauhistuttava ja kaunis romaani perheensisäisistä suhteista, ihmisten välisistä monimutkaisista tunteista ja siitä, miten eri tavoilla ihmiset suhtautuvat uhkaan. Voiko ihminen tuntea myötätuntoa sitä kohtaan, joka vahingoittaa häntä eniten?
***
Kun aloin lukea kirjaa, olin tuttuun tapaan skeptisellä mielellä tulenko teoksesta pitämään. Kesäinen mökkimiljöö, jonne ilmestyy pelottava tunkeilija, on elokuva-aiheena tuttu, mutta en ole vastaavaan kirjaan ennen törmännyt. Pian aloin romaanista innostua, ja hienoksi teokseksihan tämä osoittautui.
Paljastettakoon, että kirjan alkupuoli keskittyy itse tapahtumiin ja jälkeinen osa siihen, miten kaikki vaikutti kirjan Edithiin. Yleensähän jännityskirjallisuus loppuu siihen, että rikos ratkaistaan ja pahis otetaan kiinni / kuolee. Tämän teoksen painopiste on traumoista selviämisessä, asioiden kohtaamisessa ja anteeksiannossa. Itselleenkin.
Sammalkorven kirja ei ole pelkästään viihdyttävä, vaan myös sanomaltaan rikas. Pidin ja suosittelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
♥ Kiitos kommentistasi! ♥