Kuvaus keskiluokkaisen avioparin kulissientakaisesta piinasta.Staffan Walter on hiljainen mies. Kukaan ulkopuolinen ei tiedä, että hänen vaimonsa lyö häntä. Ahdistuksissaan Staffan toivoo vaimonsa kuolemaa ja kirjoittaa synkistä ajatuksistaan salaa muistivihkoon.
Sattuma puuttuu peliin ja toteuttaa Staffanin toiveen. Elämä ei kuitenkaan muutu helpommaksi, kuten hän oli olettanut, vaan piina pahenee. Kun Staffan saa selville uusia asioita lapsuudestaan, hän alkaa ajatella olevansa kirottu.
Sjögren osoittaa jo toistamiseen hallitsevansa psykologisen jännityksen. Esikoiskirja Ei liikahda lehtikään asetti koulumaailman raakuuden paljaana lukijan silmien eteen. Nyt Sjögren viiltää auki ulkopuolisten silmissä onnellisen avioliiton mätäpaiseet. Ihmisten kyvyttömyys ymmärtää itseään, saati toisiaan, kärjistyy painajaismaisella tavalla.
***
En ollut aivan vakuuttunut Sjögrenistä ensimmäisen kirjan jälkeen. Silloin hänen teksti tuntui psykologisten trillereiden kuningattarien Fossumin ja Alvtegenin kopiolta. Tämä toinen kirja oli parempi, ja onnistui pitämään kiinnostusta yllä alusta loppuun. Ei mikään huippulukuelämys, mutta hyvä kuitenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
♥ Kiitos kommentistasi! ♥