Karin Alvtegen; Todennäköinen tarina

Tukholmalainen pariskunta hankkii kartanon Norrlannista ja Helena pääsee toteuttamaan unelmaansa, hotellia maalla. Mutta avioliitto natisee liitoksissaan ja pian Helena on yksin kiukuttelevan teini-ikäisen tyttärensä kanssa.

Eräänä päivänä asiakkaaksi saapuu Anders, liikemies, jonka elämästä on merkitys kadonnut samalla kun miljoonat ovat virranneet pankkitilille. Hän on ajanut kolarin ja tarvitsee nyt paikan, jossa voi toipua rauhassa.

Kahden kolhiintuneen ihmisen kohtaaminen nostaa pintaan vanhat pettymykset, pelot ja surut, mutta hiljalleen kypsyy myös kyky hyväksyä nykyisyys, tarttua rohkeasti uuteen ja antaa elämän viedä.

Jännityksen mestari Karin Alvtegenin uusi romaani on vahva ja nautittava kertomus ihmissuhteista, ennakkoluuloista - ja lopulta myös rakkaudesta.

***

Olen fanittanut Alvtegenia hänen ensimmäisistä teoksista lähtien. Kirjailijalta tulee romaaneja maltillisin väliajoin (aivan liian harvoin!), ja hänen uutuutensa ovat aina Kirjallisia Tapauksia. Tätä romaania on odotettu. Hartaasti. 

Aiemminhan Alvtegen on kirjoittanut vahvalla psykologisella tarkkanäköisyydellä ladattuja trillereitä, ja samaa latausta pitää tämäkin teos sisällään. Erona muihin kirjailijan kirjoihin, tässä ei tapahdu murhia, eikä edes rikoksia. Kirjaa onkin mainostettu kirjailijan "uutena aluevaltauksena". Vaikea tätä on kategorioida, perus draamaa tämä ei ole, eikä oikein trillerikään. Tämä on yksinkertaisesti parhautta!


Plussat: Miten voikin hyvin tavallisen oloisesta tarinasta, kahden keski-ikäisen ihmisen kohtaamisesta saada aikaan tällaista draamaa? Kirjan olisi mielellään ahminut kerralla - yritin silti lukea säästeliäästi- vaikka siinä ei tapahtunut kovinkaan paljon. Mihin tarvitaan lopulta tapahtumavyöryä, kun jo ihmisen päänsisällä tapahtuu niin hurjasti? Mutta on taito osata kirjoittaa näistä asioista. 


Kirja herätti hurjasti ajatuksia. Kaikki ei ollutkaan ihan niin, kuin lukija aluksi luuli, ja itse tarina oli aivan valloittava, vaikka kerrontaa niin kovasti hehkutankin. Pieni maaseutuhotelli miljöönä toimi ja valloitti. Samoin henkilöt, joita oli vähän, mutta joiden elämiin tarkasti pureuduttiin. Loppuen lopuksi kirjan edetessä lukija alkoi tunnistaa henkilöiden piirteissä paljon omiakin, ja katse kääntyikin omaan itseen. Näin kävi ainakin minulla.


Miinukset: Koska kirjasta tuli yksi kaikkien aikojen suosikeistani, on kritiikin antaminen vaikeaa. Alvtegenin elämänkatsomus poikkeaa pitkälti omastani, ja välillä tuli sellainen fiilis, että hän hiukan liikaakin omia näkemyksiä alleviivasi.


Joka tapauksessa suosittelen erittäin suurella lämmöllä!