Rakkaussuhteissaan epäonninen Johanna Lind törmää kaupungilla elämänsä mieheen. Salamarakkaus sokaisee naisen eikä hän näe vaaran merkkejä eikä kuuntele läheisten varoituksia. Johanna Lind ajautuu syvälle intohimoiseen suhteeseen ennen kuin huomaa, ettei kaikki taidakaan olla sitä miltä päältä päin näyttää.
Naapuritalon yksinäinen tarkkailija näkee mitä on tapahtumassa ja päättää rientää Johannan avuksi, mutta tuleeko pelastus sittenkin liian myöhään? Onko narsisti sotkenut uusimman uhrinsa jo liian syvälle petosten verkkoon?
Outi Pakkasen tarkkasilmäinen ja ajankohtainen uutuus pureutuu yksinäisten city-ihmisten rakkauden nälkään ja hyväksikäyttöön. Narsismin ja egoismin tappava yhdistelmä piirtää julmalla tavalla kuvaa nyky-yhteiskunnan arvoista.
***
Plussat: Julma kuu jatkaa Outi Pakkasen tuttua, loistokasta tyyliä. Helsinki näyttää jälleen pimeät puolensa, kuten kirjailijan tavaramerkkiin kuuluu. Arki voi muuttua hetkessä kammottavalla tavalla, ja toisaalta kuka olisi siltä turvassa? Juuri jännityksen tuominen tavallisten ihmisten elämiin, on sitä parasta Pakkasta. Näissä kirjoissa poliisin työ jää sivulle, tai puuttuu kokonaan, joten perinteisistä dekkareistä ei voi puhua. Jos kaipaa psykologista jännitystä, on Julma kuu varma valinta!
Miinukset: No, minusta teoksen kerran aloitettuaan, se olisi pitänyt saada lukea yhdeltä istumalta loppuun saakka. Sitä on kuitenkin tullut jo niin vanhaksi, ja toki taaperon yöheräämisillä on oma osuutensa asiaan, koska kerralla en jaksanut (silmät ei pysyneet auki) teosta lukea. Kun se odotettu loppuratkaisu sitten tuli, olin hiukan pettynyt. Lopusta en uskalla kuitenkaan yhtään enempää sanoa. Toisaalta minua myös hiukan tökki Johannan karrikoidun naiivi persoona. Jos mies käyttäytyy, kuin tämä "ihanuus", niin voi hyvää päivää, kuka ryhtyy tällaisen tyypin kanssa yhtään mihinkään. Mutta kuten sanonta kuuluu, rakkaus on sokea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
♥ Kiitos kommentistasi! ♥