tiistaina, huhtikuuta 19, 2016

Iida Rauma; Seksistä ja matematiikasta

Gummerus 2015, 474s.

Henkilöhahmojen tulisi saada meidät varuilleen. Miten yksioikoisia ja ymmärrettäviä ne ovat, miten muka-persoonallisia ja motivoituneita, vailla sitä epämääräistä tylsää ja kummallista ainesta, jota elävät olennot pitävät sisällään. Koristeltu sievillä kiinnostavilla sisäisillä ristiriidoilla.


Seksistä ja matematiikasta? Seksi aiheena - kiinnostava. Matematiikka - suuri inhokkini kouluiässä. Iida Rauman esikoisteos Katoamisten kirja - ehdottoman pysäyttävä.

Joten nikotellen, empien ja kirjakavereilta varmistusta hakien (tykkäänkö mä tästä aivan varmasti, onko tämä nyt minun juttuni) kirjailijan toiseen romaaniin tartuin. Ja en kestä, minä en kestä sitä tunnevyöryä, jonka teos aiheutti. Ihan mieletön lukuflow! Ihan mielettömän lihaisan hekumallinen tunnelma.

Ja ahdistus. Erilaisuus. Vieraus jopa omassa vartalossa. Outous oman pään sisällä.

Seksistä ja matematiikasta kuljettaa lukijansa kappaleen matkaa Erikan ja Tuovin rinnalla.


Ehkä oikea Erika oli mennyt jonnekin muualle. Niin hyvään piiloon, ettei häntä voinut löytää.

Tai ehkä oikeaa ei ollut koskaan ollut. Se tuntui ikävältä mutta todennäköiseltä vaihtoehdolta. Ehkä Erika oli ollut täsmälleen yhtä väärä, ohut ja epämääräinen jo ennen onnettomuutta.


Erika on mysteeri itselleen, mysteeri vähiin käyneille läheisilleen. Hän, ammattimatemaatikko, kehitysvammaisen sisarensa varjossa kasvanut, jotenkin kieroon vääntynyt, kohtaa pimeässä porraskäytävässä sen kaikista pahimman. Aaveet, elävät kuolleet, piinaavat hajut eivät sen koommin nuorta naista otteestaan päästä. Viisas ja traumatisoitunut Erika pakenee matemaattisiin kaavoihin kaikkea sitä, mitä paeta ei voi.

Ja Tuovi, vähän syrjemmässä seisova, hiljainen nuori kirjastonhoitaja etsii elämäänsä rakkautta. Mutta löytyykö netin deittisivustoilta romantiikkaa? Kaipaako kukaan enää sellaista ulkonäkökeskeisessä seksin kyllästämässä maailmassa?

Tiede on korvannut uskonnot, mutta ihmiselle, sielulliselle olennolle se ei ikinä tule riittämään. Sillä Suomenlahdella öljytankkeri vuotaa, rappukäytävässä ei ole enää turvallista, ikkunan takana väijyy jotakin määrittelemätöntä.


Kirjoista sanotaan usein, että ne pitää lukemisen lisäksi joko kokea tai elää. Rauman teos menee tässä vielä pidemmälle. Se herättää uinuvat pelkosi, kiihkeät himosi, halusi nähdä tarkemmin. Ymmärtää paremmin. Se on selkeä, samalla mysteeri itsessään. Raju, rosoinen, piittamaton. Juuri sellainen, joihin minä lankean.



"Ehkä mää yritän sanua ettei sun tartte selittää. Että ei kaikki järjesty eikä kaikki ole hyvin mutta tässä sitä ollaan haluttiin tai ei."


***

Linkitän tähän tällä kertaa vain Arjan arvion, jonka perusteella teoksen kirjastosta viimein lainasin.




8 kommenttia:

  1. Arvasin tai paremminkin oisin voinu lyödä vetoa, että vaikuttuisit tästä, Annika! Kukapa ei... Kiva kun linkitit! Tunnelmasi näkyy hyvin tästä postauksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arja, sinun postauksesi oli piste iin päälle, sen jälkeen en enää jaksanut kirjaa vastustella :) Olit oikeassa, se henkilöiden rosoisuus...

      Poista
  2. Tämä kirja kiinnostaa minua aivan järjettömästi. Postauksesi ei auta asiaa, kuume nousee taas. Hipelöin kirjaa jo kirjastossa, mutta järki sai laittamaan paksun kirjan takaisin hyllyyn. Ehkä tämä odottaa rauhallista hetkeä minun kohdallani?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mari, hih, minullakin järki yrittää usein estää ne mielenkiintoisimmat lukuelämykset. Rohkeutta! Uskon, että teoksesta tulet nauttimaan ja tämä on hämmästyttävän nopealukuinenkin...

      Poista
  3. Oih, luulin, että olit lukenut jo Kotiinpaluun. Laita siitäkin sitten vinkkiä, kitos<3 (On päiviä, jolloin yritän olla pois koneelta.)

    Seksi kiinnostava, matematiikka ei!

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, vinkkaan ehdottomasti! Tämä kevät on ollut melkoista rumbaa ja blogattavien listat jatkuvassa kasvusuunnassa... Olen ollut niin paljon lasten kanssa keskenäni, etten yksinkertaisesti ole jaksanut koneelle. Ja sekös on itseäni harmittanut. Tällä viikolla otan takaisin menetetyn ajan ;)

      <3

      Poista
  4. No hyvä kun luit tämän. Olen yrittänyt tätä suorastaan mainostaa, koska tämä on niin hieno romaani. Ihana lukea, että tämä herätti sinussa niin paljon juttua. Minä tykkäsin ihan hirveesti Tuovista. Ihan huippu tyyppi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omppu, tämä on todella ainutlaatuinen romaani, pelottava ja koskettava ja jotenkin niin kohtikäyvä... Tuovi oli kyllä ihana <3 Olen muutenkin ihan rakastunut Raumaan, lisää jäämme häneltä odottamaan.

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi! ♥