torstaina, maaliskuuta 10, 2011

Ulla-Maija Paavilainen; Sokerisiskot

Romaani kolmesta sisaresta – naisen elämää tässä ja nyt


Sirkun, Pulmun ja Mariannen yhteisestä lapsuudesta on vierähtänyt aikaa, ja sisaret ovat ajautuneet kovin etäälle toisistaan.
Vanhin heistä, Sirkku, on kampaamonomistaja, jolle omakotitalon pihan kukkaistutukset ovat henkilökohtaisen näytön paikka. Pulmu on perustanut Powerwoman Institutin, hän vetää kalliita sparrauskursseja yrityksille ja piilottaa oman nyrjähtäneen elämäntilanteensa timantinkovan liituraitakuorensa alle. Sisariaan nuorempi Marianne on menestyvä valokuvaaja, jolla on häikäisevä ura, asuntoja ympäri Eurooppaa ja intohimoinen rakkaussuhde mallityttö Chiaraan.
Kun sairaalasta varhain aamulla soitetaan Sirkulle ja ilmoitetaan äidin kuolemasta, sisaret joutuvat pitkästä aikaa kohtaamaan menneisyytensä ja toisensa. Kuolema tuo heidät yhteen, saa arvioimaan mennyttä ja tulevaa uudelleen. Ketä äiti rakastikaan eniten?

***

Paavilaiselta olen yhden kirjan aiemmin lukenut. Pidin eloisasta kerronnasta ja oli ajatus lukea häntä joskus lisää.

Sokerisiskot ei mielestäni kuitenkaan yltänyt Kylmän kamarin tasolle. Kerronta oli kieltämättä herkullista, mutta itse tarinaan en oikein päässyt sisälle. Siinä elettiin kappale yhtä matkaa kolmen hyvinkin erilaiselta tuntuvan sisaruksen kanssa. Loppuen lopuksi siskot eivät niin erilaisia tainneet ollakaan.

Aihe on vieras, koska minulla on neljä veljeä, enkä siis ole päässyt omakohtaisesti kokemaan, millaista elämä olisi, jos olisikin se sisko. Tämän kirjan mukaan ei kovinkaan sokerista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

♥ Kiitos kommentistasi! ♥