Metsän keskellä sijaitsee vanha bunkkeri. Bunkkerissa viruu Monika-niminen nainen. Hänen kidnappaajansa on häijy ja väkivaltainen, muttei vaikuta olevan kiinnostunut sen enempää seksistä kuin rahasta. Lisäksi kaappaaja muistuttaa hämmästyttävällä tavalla miestä, jonka elämän Monika vuosia aikaisemmin tuhosi.
Nimetön kidnappaaja ja Monika ajautuvat piinaavaan psykologiseen kissa ja hiiri -leikkiin, jonka edetessä molempien synkät salaisuudet tulevat pala palalta päivänvaloon. Kuka on lopulta uhri ja kuka pyöveli?
Bunkkeri on intensiivisen vähäeleisestä kerronnastaan tunnetun Andrea Maria Schenkelin kolmas rikosromaani. Myös Bunkkerissa Schenkel annostelee lukijalle tiedonsirpaleita suoraviivaisen tarinan sijaan, ja lukijan tehtäväksi jää päätellä kuka puhuu totta ja kuka valehtelee.
***
Viimeisin kirjailijan teos oli pienoinen pettymys, silti tämä uusin tarttui kirjastosta mukaan. Kirja on lyhyt paketti persoonallisesti kerrottua psykologista jännitystä. Lukijalle jää epäselväksi mitä oikein tapahtui, kenelle ja miksi. Turhauttavaa?
Schenkelin kirjat ovat takasivun kertoman mukaan palkittuja ja onhan näissä kieltämättä oma tunnelmansa. Minusta Bunkkeri on kirjailijan paras romaani.Välipalalukemisena ihan mainio.
Osasit herättää mielenkiinnon Bunkkeriin, vaikka en varsinaisesti dekkareiden lukija tällä hetkellä olekaan. Tulin katsomaan, josko olisit lukenut Nenäpäivän. Ilmeisesti et vielä. Ostin sen hätäpäissäni lahjaksi, kun en muutakaan keksinyt. Takakannen selostus kertoi ihmisennälkää potevasta keski-ikäisestä täti-ihmisestä, joka nälkäänsä tyydyttääkseen keksii keinon. Mielenkiintoista on myös se, että nuoren miehen romaanin päähenkilö on täti-ihminen, ja miten kirjailija pystyy sujahtamaan hänen päänsä sisään. Kevätterkkuja Sulle!
VastaaPoistaMuistaakseni olin sadasjotain jonossa, kun varasin Nenäpäivän. Pikku hiljaa alkaa näyttää siltä, että kirjan jopa joku päivä käsiini saankin :)
VastaaPoistaKevätaurinkoa!!