maanantaina, heinäkuuta 25, 2011

Sari Luhtanen; Tuulin viemää


Meteorologinaisen kolmenkympin kriisistä kertova romanttinen komedia - lajin parhaiden brittielokuvien tapaan - saa lukijan mainiolle tuulelle. Tuuli viihtyy mukavasti meteorologin työssään, kunnes eräänä päivänä kilahtaa hänen kuunnellessaan työkaverinsa häävalmisteluja. Hänenkin on päästävä naimisiin, ja ajankohdaksi hän päättää 30-vuotissyntymäpäivänsä. Pieni ongelma on se, että hän sopii sen vain itsensä kanssa, sulhasesta ei ole tietoakaan. Työkaverit tyrmistyvät kun Tuuli irtisanoutuu työstään keskittyäkseen häävalmisteluihin arvoituksellisen, ulkomailla viihtyvän tulevan puolison kanssa -miehen jota ei ole kukaan nähnyt. Löytääkseen prinssin joutuu joskus suutelemaan muutamaa sammakkoa. Mutta sammakoksi kandidaatit paljastuvat vasta jonkin ajan jälkeen, niin työkaveri kuin eksäkin. Vaikka Tuuli oli jo varma siitä, että oli löytänyt sen oikean. Mutta entä sitten sisaren lanko, salskea ja kunnollinen palomies?

***

Valitettavasti lukemisen lähtökohdat ovat nyt sellaiset, että aatokset pyörivät niin tiiviisti tulevan vauvelin ympärillä, että on melkein sama mitä sitä lukee. Keskittymiskykyä ei ole nimeksikään, mutta luettava on, muuten ajan kulu lakkaa kokonaan.

Siispä nappasin huvikseni kirjastosta mukaan tällaisen hömppäkirjan, joka ei todellakaan vaatinut lukijalta paljoa (/mitään). Tarina kuljetti mukanaan romanttisen komedian tavoin, ja oli loppuen lopuksi parempi kuin uskalsin odottaa. Nopealukuinen huumoripaketti, joka jätti hyvän mielen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

♥ Kiitos kommentistasi! ♥