Marie Hermanson; Laakso

Suojainen yksityisklinikka syvällä Alppien kainalossa on kuin maanpäällinen paratiisi stressin halvaannuttamille asiakkailleen. Puhdas vuoristoilma, reippaat aktiviteetit ja huippupsykologien ammattitaito näyttävät tuottavan hyviä tuloksia.

Kun Daniel tulee hoitolaan tapaamaan kaksoisveljeään Maxia, Maxilla on yllättävä ehdotus. Hän haluaa Danielin jäävän tilalleen laaksoon muutamaksi päiväksi voidakseen käydä hoitamassa raha-asioitaan.

Päivät kuluvat, ja jo alun perin hullulta kuulostanut ajatus muuttuu Danielin painajaiseksi. Miksi laaksosta on niin vaikea päästä pois? Ovatko klinikan asiakkaat sittenkin jotain muuta kuin työuupumuksen nujertamia yritysjohtajia? 

 ***

Laakson löysin täältä. Minulla ei suuria odotuksia kirjan suhteen ollut, ajattelin, että menköön lähinnä välipalaksi. Aivan ihana yllätys, että lukukokemuksesta tulikin huikea! Olin myyty alkumetreiltä saakka. Marie Hermansonilta on ilmestynyt kymmenen kaunokirjallista teosta, mutta tämä on ensimmäinen suomennos. Jään odottamaan mahtavatko toiset romaanit sisältää yhtä persoonallisia tarinoita.

Plussat: On kaksi veljestä, kuitenkin toisistaan pitkälti erossa kasvaneita. Veljekset näyttävät samalta, mutta siihen yhtäläisyydet jäävät. On velvollisuuden tunto ja auttamisen halu. On aivan upea miljöö, ja painajainen, joka muuttuu aina vain vainoharhaisemmaksi.

Kirjailijan kerronta on napakkaa ja hiukan pelkistettyä, enemmänkin toteavaa, kuin maalailevaa. Toki laakson mahtavat maisemat saivat oman osansa romaanissa. Paratiisimaiset näkymät kätkivät sisään käärmeen. Salaisuudet kerittiin pikku hiljaa auki, samalla kun jännityskierroksia ja painajaismaista tuntua nostatettiin.

Ajattelin ennen kuin aloin teosta lukemaan, että mahtaakohan se olla kovinkin ahdistava. Ei ollut. Samaa fiksua arvottelua oli havaittavissa, kuin vaikkapa Verdonin Sokkoleikissä. Näin ollen vinkkaan kirjaa ainakin Verdon-faneille, mutta toki muillekin! Tekisipä mieleni melkein heittää pieni haaste ilmoille niitä lukijoita ajatellen, jotka eivät yleensä trillereiden kyydissä viihdy. Tätä voisi testata! Itse pistän Hermansonin uudet jatkossa aina lukulistalle.

Miinukset: Laakso lähenteli täydellistä jännitysromaania, mitään marinan aiheita en löytäny.

"Hän oli edelleen laaksossa. Hän oli Himmelstalin kuntoutusklinikalla. Saman rakennuksen edessä, jossa hän oli tavannut tohtori Obermannin... montako päivää sitten? Eilen! Hyvä ihme, se oli ollut eilen. Aika käyttäytyi Himmelstalissa kummallisesti.