Yhdeksäntoistavuotias Asya Kazanci rakastaa Johnny Cashia ja ranskalaisia eksistentialisteja. Nuoren istanbulilaisnaisen kanssa samassa talossa asuvat äiti, tädit, isoäiti ja isoisoäiti, joilla kaikilla on oma taakkansa kannettavanaan. Perheen miehiä vaivaa sukukirous, jonka takia he eivät elä juuri neljääkymmentä ikävuotta vanhemmiksi. Suvun ainoa elossa oleva mies on eno Mustafa, joka on paennut kirousta Amerikkaan.
Kun Asyan amerikkalais-armenialainen serkku saapuu vierailulle, nykyisyys ja menneisyys törmäävät voimalla yhteen ja perheen salaisuudet ovat vaarassa paljastua. Kazancin naiset saavat huomata, kuinka vaikeaa on elää menneisyyden kanssa tai toisaalta siitä mitään tietämättä.
Kirottu Istanbul on Shafakin tunnetuin teos. Se on kiihkeä, kaikkia aisteja hivelevä lukunautinto, joka sekoittaa taitavasti historiaa ja nykypäivää, itää ja länttä, räiskyvää iloa ja syvintä surua. Armenialaisten kohtaloa käsittelevän kirjansa myötä Shafak sai syytteen turkkilaisuuden halventamisesta. Myöhemmin syyte kumottiin.
***
Tutkimusmatkani kertomakirjallisuuden syövereihin on ollut erittäin antoisa kokemus. Koska (mainittakoon nyt vielä kerran) luen pääasiassa jännäreitä, on ollut hauska huomata, miten vähän nämä kirjallisuuden lajit eroavat toisistaan. Ainakin Kirottu Istanbul edustaa sen sortin tarinaa, että se peittoaa useimmat keskiverto dekkarit hätkähdyttävyydellään. Sävyeroja ei tietenkään saa unohtaa.
Tämä kyseinen kirja on ollut esillä monissa blogeissa. Kohtasin romaanin aivan sattumalta kirjastoreissulla ja uskalsin siepata sen mukaan. Niin monet huippuarvostelut eivät voi olla väärässä.
Plussat: Eivätkä olekaan. Sunday Express on luonnehtinut teosta kansilehdykässä "Ihmeellisen taianomainen, uskomaton, henkeäsalpaava." Tokihan moinen mielenkiinnon sai syttymään ja kirja kiilasi lukulistan kärkeen. Innostuin jo muutaman sivun jälkeen ja olin myyty tämän lauseen jälkeen:
"Siellä muutamat myyjät tunsivat hänet etunimeltä, erityisesti korukauppiaat. Zeliha oli heikkona kaikenlaisiin kimaltaviin asusteisiin. "
Tässä kirjassa mausteet tuoksuvat ja värit hyppivät lukijan silmille kun kaupunki säihkyy kilpaa käsirenkaiden kanssa. Huumori on ironista ja ihmiskuvaus hyvin helposti lähestyttävää. Vaikken Turkki-fani ole, nämä armenialais-turkkilais-kiemurat tempaisivat tiukasti mukaansa.
Miinukset: Tarinassa oli imua samassa suhteessa kuin Tuhat loistavaa aurinkoa -teoksessa, jonka voittanutta kirjaa en (vielä) ole löytänyt. Ehkä jos nyt oikein pilkkua viilataan ja jotain puutetta yritetään kirjasta keksiä, niin olkoon se sitten lempeys, jota olisin kertojan ääneen hivenen lisää kaivannut.
Näin. Suosittelen ma, ellei tätä vielä ole joku lukenut.
Olet löytänyt valon:-) Tässä yksi kirja, joka on tämän vuoden huippuja.
VastaaPoistaJos siis luet melkein pelkästään jännäreitä, niin tarjoan sinulle kaksi ehdokasta, jotka ovat kuin trilleri, vaikka eivät ole: Etten palaisi tuhkaksi ja Uskottuni.
Olethan lukenut Camilla Läckbergin Merenneidon? Entä Åsa Larssonin Uhrilahjan? Viime mainitun sain luettua edellisyönä, mutta tuon 'ulos' vasta ensi viikolla.
Minä niin hirveästi pidän Elif Shafakin kertojaäänestä...
Niinpä olen, Leena! :) Rakkauden aikakirja on teos, jota en uskalla tähän saumaan lukea, koska minulla on aivan mieletön "kirjasuma" päällä. Tahdon nautiskella sen (miehen) kesälomalla kaikessa rauhassa.
VastaaPoistaOlen lukenut mainitsemasi kirjoista muut, paitsi Uskottuni (oih, pakko ottaa sekin listalle :) Varsinkin tuo Uhrilahja oli upea! Tulen lukemaan arviosi kun se ilmestyy.
Rakkauden aikakirja on jollain mystisellä tavalla ollut monille vaikeampi kirja. En tiedä kenekään muun laittaneen ko. kirjaa kirjavuotsensa ykköseksi. Jos tuntuu sinusta vaikealta solahtaa niihin kahteen aikakauteen ja etenkin runoilija Rumin historiaan, ota sen sijasta Lionel Shriverin Jonnekin pois. Ja sen lukee takuulla miehesikin. Minun ainakin luki ja sitten keskusteltiin yksi lauantai siitä niin, että unohdettiin saunoa;-)
VastaaPoistaAah, hyvä tietää! Jonnekin pois on myös teos, jonka olen tahtonut jo pitkään lukea. Tykästyin Shiveriin Poikani Kevinin myötä, mutta jotenkin olen kirjailjan unohtanut.
VastaaPoistaOlen nyt tietoisesti päättänyt lukea enemmän draamaa kuin dekkareita. Dekkarigenreen olen pikkuisen kyllästynyt, mutta toisaalta minulla on taipumus jumittua samoihin kaavoihin. Pannaan Shiver siis listalle :)
Oh, uskaltaisikohan... Turkki ja istanbul kulkee ehdottomasti mukavuusalueeni ulkopuolella, mutta siksi olisi varmaan aiheellista sivistää itseäni. Kynnys näihin on aina korkea, todella korkea, mutta usein yllätys on iloinen.
VastaaPoistaRoz, uskaltaa, uskaltaa! :D Minullekin tämä oli hyppy mukavuusalueelta, mutta voin suositella kokemusta eteenpäin.
VastaaPoistaOletko lukenut Tuhat loistavaa aurinkoa? Mielestäni näissä oli jotain samaa ja ei kuitenkaan... Voisin suositella TLA.ta myös, ehdottomasti!
Hyvä havainto, lempeys olisi kruunannut kirjan. Sellaisenaankin se oli lukuromaanien aatelia :)
VastaaPoistaTämä on TBR 100-listallani ja odottaa lukuvuoroa. Olen kuullut kirjan jääneen joiltakin kesken (ja vähän on jo mietityttänyt kirjan laitto TBR-listalleni) joten oli kannustavaa lukea positiivinen arvio! Etenkin kun vertasit kirjaa Tuhat loistavaa aurinkoa-kirjaan, joka on yksi lemppareistani :)
VastaaPoistaIhanaa, kun joku muukin tunnustautuu Tuhat loistavaa aurinkoa -faniksi :) Muistan kun kirja aikoinaan julkaistiin, että se sai yllättävän paljon kritiikkiä. Itse en moista ymmärtänyt koska olin aivan fiiliksissä romaanista.
VastaaPoistaKannattaa Istanbulille mahdollisuus antaa!