perjantaina, toukokuuta 17, 2013

Main 11



Lukupaikka


Moikka! Sateinen mutta odotettu viikonloppu edessä. Korkkasin toissapäivänä Murakamin 1Q84, josta riittääkin ammennettavaa vähäksi aikaa. Alku oli sen verran verkkainen että meinasi tulla tuskan hiki, mutta kyllä se tästä, juoni on jo lähtenyt vetämään. Parasta teoksessa on kirjailijan hymyilyttävän syvällinen tyyli.

Ihana Mai Kirjasähkökäyrästä (kiitos!) muisti minua kysymyksillä, joihin oli aikomukseni naputella vastaukset kera kuvien mieluisasta lukupaikasta ja kirjahyllystä.Valitettavasti minulla on paha tapa kylvää kirjoja ympärilleni, niitä löytyy ikkunalaudoilta, lattialta sängyn vierestä etc. Kuvassa kämpän "siistein" hylly. Kuopus on muuten omaksunut samat töllön työt ja intoutuu välillä kuljettelemaan romaaneja hyvinkin moninaisiin paikkoihin. Marsujen häkistä en ole pelastanut onneksi vielä muuta kuin leluja, pleikkariohjaimia, kännyköitä...

1. Miltä vuosisadalta on vanhin lukemasi kirja? 1866 (Rikos ja rangaistus)

2. Kuka kirjoitti tämän vanhimman kirjan? Dostojevski

3. Mistä edellämainittu kirja kertoo? Erään nuoren miehen kasvutarinaksi sitä voisi sanoa. Kirja on vakuuttava kuvaus mielenpimennosta ja sen ilmenemismuodosta. Syyllisyyden pakottavasta taakasta, joka helittää vasta kun mies tunnustaa (täysin järjettömän) tekonsa. Armo ja rakkaus esiintyvät prostitoidun Sonja muodossa.

4. Saat yhden kirjan autiolle saarelle. Saat valita joko dekkarin, rakkausromaanin tai runokirjan, mikä se niistä on? Nyt kun asiaa aloin miettimään, voisin ottaa tuon edellä mainitun romskun mukaan. Siitä on jo aikaa kun kirjan luin, mutta muistan teoksen tehneen vaikutuksen. Toisella lukukerralla voisin saada enemmän irti eri nyansseista.

5. Mitä aihetta et siedä kirjoissa? Lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Välillä lukulistalle lipsahtaa tällaisiakin teoksia, ja niistä jää vihaisen huono olo.

6. Mihin maahan sijoittuu paras lukemasi kirja ja mikä se kirja on?  Hyvänen aika miten vaikea kysymys! Täysin mahdotonta vasta yhtä ehdottomasti parasta kirjaa, mutta eräs mieleenpainuvimmista lukuelämyksistä oli (okei, silläkin uhalla että toistan itseäni) Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa. Kirja sijoittuu Afganistaniin.


niin se kirjahylly...


7. Kerro ihmeessä meille muillekin, miksi se kirja on paras? Ensinnäkin rakastan Hosseinin runsasta, eloisaa ja tarinavetoista kerrontaa. TLA jätti pysyvän muistijäljen sen aiheensa takia. Perheväkivallan uhriksi joutuu kaksi naista, saman miehen vaimoja. Mutta vaimot eivät lannistu ahdistavassa tilanteessa, sisäisissä ja ulkoisissa paineissa, vaan ystävystyvät. Teoksessa on melkoinen tunnelataus ja se vetosi minuun ehkä eniten äitinä. Ja vaikka aihe on raju, teos ei ole missään nimessä toivoton.

8. Mikä kirja oli lapsuutesi tai nuoruutesi rakkain kirja? Ensin oli Pekka Töpöhäntä, sitten Dana-tytöt ja Neiti Etsivä, Nummelan ponitalli ja mitä näitä nyt oli.

9. Minkä kirjan ostaisit rakkaallesi/läheiselle ihmiselle lahjaksi? Kenelle tahansa rakkaista voisin ostaa Tummanhopeisen meren.

10. Mistä syystä ostaisit juuri kyseisen kirjan? Koska kirja on täydellisen ihana, lumoava, toiveikas

11. Saat valita itsellesi kirjaston, kirjakaupan tai kustantamon, minkä valitset ja miksi? Kirjakaupan tietysti - rohmisin sieltä kaikki kiinnostavat uutuudet omaan hyllyyn (en tuohon täyteen tupattuun vaan yhteen toiseen. Ties vaikka joskus esittelisin senkin :)


Hei, minäpäs haastan nyt teidät, joita yhtään valokuvaus innostaa ottamaan kuvia mieluisimmasta lukupaikasta ja/tai kirjahyllystä! Vapaasti saa viedä idean (joka ei siis todellakaan ole omani) mennessään! Esimerkiksi Elegian lukupaikka löytyy täältä,  Katri puolestaan esittelee kirjahyllyään täällä.

Lukuisaa viikonloppua!

22 kommenttia:

  1. Hienoja vastauksia vitosesta olen täysin samaa mieltä.

    (Kysymys onko 1Q84 väännös 1984:stä?)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokke, kiitos taas sanoistasi!

      Kyllä, 1Q84 on 1984 vuoden rinnakkaistodellisuus :)

      Poista
  2. Kiitos, näin ajattelinkin, en tosin ole lukenut (vielä) 1984:aakaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä minäkin tuon paksukaisen jälkeen motivoidun tarttumaan 1984 :)

      Poista
  3. Ihana sohva, ihan meikäläisen värinen! (Siis en ole turkoosi ihonväriltäni, kuuluu vain lempiväreihini tuo turkoosi =D )Samoin ihanaa vihertävää näkyy kuvassa.

    Toivottavasti tulee hyvä reissu Murakamin kanssa! =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irene, kiitos, nyt on lähtenyt reissu kunnolla sujumaan :) Mie olen taipuvainen vierastamaan tuollaisia paksukaisia, joista saan vielä pysyvän niska/hartiavamman (kuka sanoo, että lukeminen on fyysisesti helppo harrastus? :D). Sie voisit muuten tykästyä tähän kirjaan!

      Tuo sohva on meidän huonekalusta se kuvauksellisin :)

      Poista
  4. Hmm, olenkin tässä miettinyt ihaillessani muiden kirjabloggareiden kirjahyllyjä, että pitäiskö itsekin kokeilla omani valokuvaamista. Pistetään mietintämyssyyn, samoin lukupaikan kuvaaminen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suvi, oi että, olisi ihana päästä kurkistamaan kanssabloggaajan hyllyyn ;)

      Poista
  5. Voi kun ihanat kuvat ja tuon sohvan ottaisin heti itselleni ;)
    Hosseini on myös minun lemppari ja odottelen uusinta kirjaa kirjastosta.
    Sama juttu, en kestä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, vaikka olen lukenut niistä varsinkin Torey Haydenin kirjoista. Hosseinin Leijapoika oli tosi paha...siis lapsiin kohdistuva väkivalta...
    Kiitos Annika vastauksista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi! Tuo sohva lähti mukaan kierrätyskeskuksesta, eli sopii tähän 50-luvulla rakennetun talon asuntoon paremmin kuin moni muu huonekalumme. Minäkin ihastuin soffaan heti kun kohtasimme :)

      Leijapoika oli karmiva. Upeasti Hosseini senkin tarinan rakensi, mutta kirja jätti huomattavasti epätoivoisemman olon kuin TLA, joten siksi en aivan varauksetta ihastunut. Dekkareista ei aina tiedä mihin suuntaan tarina ajautuu, ja niissä tulee törmättyä välillä suoranaisiin inhotuksiin. Olen minäkin Haydenilta jotain lukenut, Aavetyttö oli kaikkein pahin...

      Hienoa kuulla, että sinäkin fanitat Hosseinia :) Hienoja lukuhetkiä siis meillä luvassa Ja vuoret kaikuivat -romaanin parissa.

      Poista
  6. Ostin Tuhat loistavaa aurinkoa omakseni ja mietin, että pitäiskö nyt pitää Hosseini-viikkokin, kun uusi kirja on tulossa. Odottelen niin sitä kirjaa!

    Kuvailin omaa kirjahyllyäni jokin aika sitten, mutta en ole ilennyt laittamaan kuvia, kun se näyttää sotkuiselta siivouksenkin jälkeen. Pitäisi hakea iksusta lisäosa =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mari a, pidä ihmeessä! Minä tulen ainakin blogiisi fanittamaan :) Elämme jännittäviä hetkiä, pian saadaan tutustua Hosseinin uusimpaan! Oi että, ei tässä malttaisi nukkuakaan :D

      Mulla on Ikean lack-hylly mutta en ole uskaltanut laittaa siihen kirjoja. Kyllä se varmaan kestäisi. No katso tuota meidän hyllyä, sen päälle kertyy aina kaiken maailman sälää. Ihan huoletta voit omaasi esitellä :)

      Poista
  7. Ihanan raikkaalta ja kodikkaalta näyttää lukunurkkauksesi ja kotisi muutenkin! Ihana kirjahylly, joka tuo kirjat lähelle <3

    Minäkin muuten voisin ottaa autiolle saarelle mukaan Rikoksen ja rangaistuksen: siinä riittää pureskeltavaa joksikin aikaa. Mitään kovin jännää en uskaltaisi ottaa, koska mielikuvitus voisi tehdä tepposet siellä saarella ;)

    Ai niin, kohtahan se Hosseinin uusin tosiaan ilmestyy! Minulla tutisee kirjapinot nyt niin pahasti, että ajattelin lukea sen kirjan hieman myöhemmin eli tsekkaan ensin toisten mielipiteet, vaikka oikeastaan olen melko varma, ettei Hosseini petä tälläkään kertaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elegia, meillä oli aiemmin niin pinkkiä ja violettia, että nyt oikein omakin silmä lepää vihertävissä sävyissä :) Olisipas mainiota nähdä teidänkin kotia tarkemmin... <3

      No ihan totta, kyllä siellä saarella voisi ainakin Kingin kanssa paniikki iskeä :D Myös joku Irvinin teos kelpaisi mukaan; kerrankin olisi aikaa paneutua niihin hänen paksukaisiin!

      Osaan kuvitella kirjasumasi. Mulla on vähän samankaltainen tilanne, olen haalinut mielettömät määrät kirjoja osastosta kohtuu-kiinnostavat. Mutta aina kun ilmestyy hullun-kiinnostava romsku, se puskee listan kärkeen :) Ei, ei Hosseini voi meitä pettää!

      Poista
  8. Kiitos postauksestasi, Annika!
    Tiedätkö, että minusta jäi Dostojevskin Rikos ja rangaistus kesken!
    Ehkä pitäisi lukea se joskus loppuun, julma kirja;/
    En kestänyt sitä, että kirjailija menee rikollisen pään sisään, ja lukee hänen ajatuksensa. Syynkin tiedän, miksi en voinut lukea, päähenkilö oli mielisairas...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aili-mummo, ymmärrän kantasi! Olen taipuvainen lukemaan Dostojevskiä allegorioista käsin. Uskaltaisinpa väittää, että meissä jokaisessa asuu pieni Raskolnikov - olisiko Dostojevski pyrkinyt kuvaamaan näin perisyntiä? Ilman että ihminen tajuaa omaa pahuuttaan hän ei myöskään tarvitse anteeksiantamusta. Ja juuri syyllisyyden ongelmaan, tiedostettuun tai tiedostamattomaan kirjailija tarttuu. Voihan tekstin lukea myös rikosromaanina, mutta minusta siinä on vahva (uskaltaisinko sanoa) hengellinen sanoma.

      Poista
  9. Luin Rikoksen ja rangaistuksen muistaakseni viime vuonna. Vai sitä edellisenä? No mutta anyway, nyt tekisi taas mieli lukea joku tiiliskiviklassikko ja vähän haastaa itsenään. Toistaiseksi olen tainnut pitää vain Sinuhe Egyptiläisestä mitä supertiiliskiviin tulee, mutta aina jaksan toivoa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla meni viikonlopun aika todellinen tiiliskivi, ja se on tietysti tuo 1Q84. Huomaan lukevani kaikkein mieluiten 300-400 sivuisia romskuja, sen alittavat koen liian heppoisina ja supertiiliskivet vähintäänkin pelottavat. Mutta mutta, palaan pian asiaan Murakamipostauksen muodossa mutta jo nyt suosittelen kirjaa sulle LÄMMÖLLÄ!!

      Poista
  10. Pitäisikö tuota itsekkin alkaa kameran kanssa kuvailemaan kirjahyllyä ja lukupaikkoja. Ihanalta näyttää sinun lukupaikkasi. :)

    VastaaPoista
  11. Täysin samaa mieltä kuin Jokke eli vitonen on se vaikein...ja arvaa mitä: Taidan nyt lukea sellaista!

    (Sänkyäni en aio kuvata;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, ai kun ihanaa saada taas sulta kommentti! :)

      Vitonen on vaikein, ja siitä syystä minulla on edelleen lukematta se Minervan julkaisema Syyllinen. Täytyisi ottaa johonkin rakoseen... Dekkareissa tällaisia juonia tulee välillä vastaan, mutta silloin täytyy vain ottaa henkistä etäisyyttä kirjaan.

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi! ♥