Tänä yönä voin kirjoittaa surullisimmat säkeeni.
Ajatella ettei minulla ole häntä. Tuntea menettäneeni hänet.
Kuunnella valtavaa yötä, sitäkin valtavampaa ilman häntä.
Ja runo laskeutuu sieluun kuin katse niittyyn.
Mitä siitä ettei rakkauteni kyennyt pidättämään häntä.
Yö on tähtikirkas eikä hän ole luonani.
... Rakkaus on lyhyt ja unohdus niin pitkä.
(Ote runosta)
Pablo Neruda; Andien mainingit, Tammi, 1973
♥♥♥
VastaaPoistaNeruda oli oikein kiintoisa tuttavuus, kiitos vinkistä Leena! Ehkä jo tänään hakemaan taas lisää runoutta kirjastosta (jos sade suinkin lakkaa). Mulla on nyt 40+ lainakirjaa...
VastaaPoista♥♥♥
Snif. Neruda on vanha rakkauteni, tunnistan heti hänen äänensä.
VastaaPoistaSnif, todellakin!
PoistaUuh... Ihana suomalainen Muija!!!
VastaaPoistaHah, hah, kiitos kommentistasi, kuka ikinä oletkaan! :)
Poista