torstaina, heinäkuuta 15, 2010

Susanna Yliluoma; Lööppimurha

Äiti löytää tyttärensä sadistisesti murhattuna, kun ensilumi sataa Etelä-Pohjanmaalle. Tästä alkaa vangitseva tunnedekkari, joka paljastaa niin murhaajan mielenmaiseman kuin lööppimaailman raadollisuuden.Päähenkilö, entinen rikostoimittaja ja Iltaviestin vastaleivottu uutispäällikkö Lilja Rossi elää maailmassa, jossa ihmisen yksityiselämä ja maine ovat kauppatavaraa. Sellaista periaatetta ei lehdellä olekaan, joka ei myyntilukujen edessä taipuisi. Ristiriita työn vaatimusten ja Liljan moraalin välillä kasvaa kasvamistaan.

Lööppimurha on täysverinen dekkari, joka pureutuu myös syvempiin teemoihin ja josta ei puutu jännittäviä juonenkäänteitä. Lööppimurha johdattaa lukijan kurkistamaan kohuotsikoiden taakse. Loppuratkaisu yllättää tottuneimmankin dekkarihain.

****

Lukupaikasta tämän kirjan bongasin, ja vastoin tapojani kävin myös lukemassa HS:n arvostelun teoksesta. Siellä kirja ei saanut kovin innostunutta vastaanottoa, mutta itse kyllä pidin. Onhan juoni kuvottavan raaka ja murhaajan lapsuuteen sijoittuvat välähdyksenomaiset kohdat hirvittävän surullisia, mutta teoksessa on imua.

Kirjan päähenkilö Lissu kamppailee iltapäivälehden toimittajana moraalin ja työpaineiden ristitulessa. Romaani ei todellakaan kaunistele toimittajan työtä, päinvastoin. Kirjailijahan on itse Iltalehden rikos- ja uutistoimittaja, joten kokemuksen ääni tässä taitaa puhua, ja erittäin vihaiseen sävyyn. Lissun henkilökohtainen elämä kuvailee mielestäni lähes täydellisesti masentuneen ihmisen mielenmaisemaa, eli siltä osin sain teoksesta tervetullutta vertaistukea. Tiivis ja elämänmakuinen kerronta teki jännäristä todellakin lukemisen arvoisen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

♥ Kiitos kommentistasi! ♥