Katharine McGee; Tuhat kerrosta

Tuhat kerrosta, Pudotus


Kirjat ovat sitten merkillisiä aarreaittoja. Ne osaavat yllättää. Jonkun suuresti odotetun, entuudeltaan tunnetun tekijän teos saattaa osoittautua pettymykseksi. Sitten on näitä kirkkaita tähtiä, tässä tapauksessa suorastaan säkenöiviä, jotka osuvat, uppoavat, vievät mennessään. Vaikka yleensä vierastan glamouria niin omassa elämässäni, kuin kirjallisuudessakin, Katharine McGee vetää nyt täydet pisteet kotiin.

En tiedä voiko Tuhat kerrosta -sarjaa edes nimittää dystopiaksi. Ennemminkin nämä menevät kategoriaan utopia. Eletään vuotta 2118 aivan New Yorkin sydämessä, tuhat kerroksisessa luksustornissa, jossa eliitti asuttaa tietysti ylimpiä kerroksia. Mitä alemmaksi rakennuksessa mennään, sitä keskinkertaisemmiksi olot muuttuvat. Pohjalta löytyy pohjasakka", raskaimman työntekijät ankeissa kämpissään.

Mutta me liikumme aivan huipulla. Siellä missä glitter kiiltää, sampanja virtaa toinen toistaan upeammissa juhlissa. Siellä missä kaikki on mahdollista - ainakin melkein. Tutustumme Averyyn, täydelliseksi suunniteltuun nuoreen naiseen ja hänen ylelliseen ystäväpiiriinsä. Averyllä on vain yksi salaisuus, se suurin, se kipein. Ja lumipalloefektin tavoin salaisuudet alkavat nousta pintaan myös lähipiirissä. Pinta rakoilee, julkisuudenkuvaan tulee ensimmäinen särö. Sitten toinen...

Voisi sanoa, onneksi, tutustumme myös alemman kerroksen väkeen. Kokonaisuuskuva upeasta tulevaisuudesta hahmoittuu lukijalle. Onko mikään sittenkään muuttunut? Ainakaan paremmaksi?

Luettuani sarjan ensimmäisen osan, minun oli välittömästi napattava seuraava. Nämä nuoret osaavat totisesti koukuttaa, kirjailija McGee viedä niin että korot kopsuvat, helmat hulmuavat. Ja heti seuraavan kulman takana voi odottaa pudotus.

"Voittajan kirous", Nadia kuiskasi hänen korva-antenneihinsa, ja ihan selvästi hän kuuli huvittuneisuutta Nadia äänessä. "Se iskee kun voittaja saa täsmälleen sen mitä haluaa, vain huomatakseen, ettei se vastannutkaan odotuksia."

Tuhat kerrosta, Huipulla

Pudotuksen jäljiltä päähenkilöiden paniikki valtaa myös lukijan. Nyt uhan tuntu kiristää otettaan, hetkeksikään ei saa antaa huomion herpaantua. Kuka haluaisi tornin alimpiin kerroksiin? Kuka haluaisi vankilaan? Putoamisesta puhumattakaan.

Mahdottomat ihmissuhteet kaikkine kiemuroineen pyörittävät tarinaa kiihtyvällä vauhdilla. Ystävyyssuhteita puretaan ja solmitaan. Luvut on jaoteltu samoin kuin edeltäjässä, jokainen viisi nuorta saa oman äänensä kuuluviin. Jokainen heistä on tavalla tai toisella syyllinen. Tuleeko nuorten elämät romahtamaan korttitalon tavoin? Valta on aina sillä, joka tietää eniten.

Huipulla esittelee myös uuden mysteerikaunottaren, hänet, joka sekoittaa pakkaa entisestään. Calliope ei, tietenkään, pelaa puhtain kortein, kaikkea muuta.

Ja vaikka voisi kuvitella, että kaikki tämä dramaattisuus aiheuttaisi jo sokerihumalatilan, asia on kuitenkin päinvastoin. Kirjailija on antanut hahmoilleen tärkeän ominaisuuden, omantunnon. Hän kieputtaa vastahankaisenkin lukijan sormensa ympärille, ja näin me jäämme odottamaan, kuumeisina, jatkoa.

Tuntui melkein kuin olisi katsonut itseään etäisyyden päästä: tavallinen Avery olisi itkenyt sitä pyhäinhäväistystä, että huippusuunnittelijan morsiuspuku revittiin rikki. Mutta toisaalta tavallinen Avery olikin paennut kuorensa alle, ja jäljellä oli vain tämä järjetön Avery, räjähdysherkkä ja äärimmäisen arvaamaton.

Hyvänen aika sentään miten hienoja romaaneja nuorille kirjoitetaan! Minähän alan pääsemään kunnolla vauhtiin... Suosituksia vastaavista vastaanotetaan!

Kesähaaste

Hei! 



En olekaan elämöinyt täällä pitkään aikaan muista aiheista kuin kirjoista. Viime yönä valvoessani (ei, kesäöitä ei ole tehty nukkumista varten), sain idean haastaa itseni lukemaan tänä kesänä jotain aivan muuta, kuin mitä tapana ollut on. Eli, dekkarit/trillerit pannassa pienellä varauksella - arvostelukappaleita sentään on lupa lukea :) Mutta koska niitä ilmestyy nyt harvakseltaan, voin aivan hyvin hurvitella rakkaassa kirjastossamme. 

Mikä on se genre, jota sinä vieroksut? Voisitko kuvitella antavasi sille mahdollisuuden?

Olenhan minä jonkin verran lukenut nuorten aikuisten kirjallisuutta, NA:ta taikka YA:ta, millä nimellä sitä haluaakaan kutsua. Historiallinen kirjallisuus hiipii myös melko vastentahtoisesti lukulistalleni. Kokeilen nyt alkuun mennä näillä, haastaa ennen kaikkea itseni. Jos sinä haluat hypätä kyytiin, ilmoita ihmeessä siitä kommenttiosiossa ja jompaa kumpaa kuvista saa tietysti käyttää.



Aloitetaanpa sitten...

Kolme viimeisintä viipaletta kulttuurista -epähaaste

Hei, se on haasteloiden aika jälleen, eikä minkä tahansa haasteen, vaan ihanan Kingiä, kahvia ja empatiaa -blogin soljuvasti sanailevan Irenen ihan oma:


Säännöt ovat sellaiset, että sääntöjä ei ole. Ketään ei tarvitse haastaa tai sitten voit haastaa vaikka sata. Tee niin kuin haluat. Voit höpötellä kulttuurista noin yleensä. Minkälaisia elokuvia katselet, mitkä tv-sarjat ovat mieleesi, käytkö teatterissa/konserteissa/baletissa/ taidenäyttelyissä/you name it. Minkälaista musiikkia kuuntelet, ja tietenkin, aina voi puhua kirjoista.

Haaste sattui oikein mukavaan saumaan, keskelle keskikesän kuumuutta, paahteisia päiviä, aistillisia öitä, jolloin lukutahti, ainakin omani, hiukan hiipuu ja uskokaa tai älkää, blogattavien teosten pinoakin olen saanut purettua.

Minun kulttuuriviipaleeni voisi näyttää, Ireneä matkien, tältä


KOLME VIIMEISINTÄ KATSOMAANI TV-SARJAA:

Elokuvia tulee nykyään katseltua törkeän vähän, olen ennemmän sarja-ihminen sen mitä ylipäätään ruutua tuijotan. Seuraavat sarjat ovat aivan mahtavia, joista


The Walking Dead

season 7 jatkuu syksyllä. Zombeja, tiukkoja juonenkäänteitä, mielenkiintoisia henkilöhahmoja, dystopiadraamaa, lisää zombeja... Toisille teistä WD on tuttu sarjakuvista, ja onpa tarinasta kirjasarjakin laadittu, mutta minulle ainoa oikea tapa sarjaa seurata on tv. Syksyä odotellaan jännittyneissä tunnelmissa, kuudes kausi kun päättyi huikaisevan karmivaan kohtaukseen.


True Detective (kausi 1.)

Dekkarihirmuille TD on varsinainen herkkupala; siinä kun, nimensä mukaisesti on etsiviä ja selvitellään pelottavaa, ratkaisemattomaksi jäänyttä tapausta. Kakkoskaudessa koko konsepti on eri, enkä jaksanut katsoa sitä paria osaa pidemmälle. Mutta tämä ykkönen! En ole ikinä nähnyt toista yhtä koskettavaa ja puhuttelevaa sarjaa, jossa alati kehittyvät päähenkilöt tulevat uniin asti. Matthew McConaughey...

Stranger Things

Netflix muisti minua sähköpostilla mainostaen uutta sarjaa sellaisena, joka voisi olla juuri minulle mieleinen. Juoni vaikutti periaatteessa kiinnostavalta, ja sarjassa näyttelevä Winona Ryder on yksi ikisuosikeistani, joten päätin antaa tälle mahdollisuuden. Sillä seurauksella, että koko ykköskausi oli katsottava muutamassa illassa. Winona todella loistaa hysteerisenä äitinä, jonka poika on kadonnut toiselle puolelle... Tämäkin sarja tunkeutui suoraan iholle. En osannut odottaa mitään näin tärisyttävän omaperäistä. Kasaritunnelmatkin aivan kohdillaan. Ja koska sarja on uusi, suositellaan sitä nyt tässä samalla!


KOLME VIIMEISINTÄ KUUNTELEMAANI BÄNDIÄ:

Kauhia kun tunnen itseni epäkulttuuriseksi muutoin kuin kirjojen osalta... Kuuntelen nykyään ennemmin hiljaisuutta, kuin biisejä, kokonaisista albumeista puhumattakaan. Kaivellaan siis esiin vanhoja suosikkeja.

Apulanta

Olen fanittanut bändiä heidän alkuajoiltaan saakka. AL:lla on jo ikää, kuten minullakin. Yhdessä olemme eläneet teini-iän kapinoista keski-iän aina vain rokkaaviin päiviin. Bändi ei ole missään vaiheessa menettänyt kykyään luoda kiihkeän tarttuvia kertosäkeitä, ja Tonin sanoituksista löytyy salattua viisautta. Apulannasta ilmestyy muuten syksyllä Teit meistä kauniin -niminen elokuva, jota en todellakaan aio missata!

In Flames

edustaa minulle raskaampaa osastoa, vaikka tosimetallistit yhtyeen lightiksi kategorioivatkin. Uusin albumi, Ciren Charms, on itselleni mieluisin. Laulajan ääni, kauniit melodiat, raskaat kitarat... Rakastan tätä bändiä!


30 Seconds To Mars

Jared Leton bändi soittaa jonkinlaista emorokkia. Passaa tällaiselle emotyypille.



KOLME KIRJAA, JOITA ENITEN ODOTAN SYKSYLTÄ:


Emma Cline, Tytöt (Otava) - Juoni vaikuttaa aivan huikealta, ehkä tämä on rankempi versio Silvia Avallonen Teräksestä?

Hanna-Riikka Kuisma, Viides vuodenaika (Like) - Koska kaikki aiemmat Kuismat ovat lumonneet.

Steinar Bragi, Sumu (Like) - Pelottavan kiehtovalta vaikuttava kansainvälinen läpimurtoromaani islantilaiselta kirjailijalta.


Nyt jätän teidät pohtimaan omia kulttuurillisia taipumuksianne, ottakaa tai jättäkää! ;)

Rakkaudella,
Annika

Haaste: Unpopular Bookish Opinions

Aiheeseen täysin liittymätön kuvatus pikkuölliäisestä, jonka Minttu-marsumme pari viikkoa sitten synnytti. Hänellä on neljä sisarusta.

Hei! Minut on haastettu mitä mielenkiintoisimmalla haasteella, kiitos ihanat blogiystäväni Mai Laakso ja Leena Lumi! Luin innolla teidän vastauksenne ja olen ihan täpinöissäni, kun pääsen samoihin itse vastaamaan. Nyt huomaan tuijottavani ruutua hämmentyneenä. Apua! Tämähän onkin yllättävän vaikeaa!


Haasteen säännöt menevät näin

1. Linkkaa haasteen antaja blogipostaukseesi. Lisää haasteen säännöt postaukseen.
2. Vastaa haasteen kysymyksiin.
3. Lähetä haaste vähintään kolmelle henkilölle ja linkkaa heidän bloginsa postaukseesi.
4. Ilmoita haasteen saajille haasteesta ja linkkaa heille postauksesi, jotta he tietävät mikä on homman nimi.


ja tässä tulevat ne kysymykset, jotka pistävät miettimään, muistelemaan, tunnelmoimaan. Menoksi.


1. Kirja tai kirjasarja, josta kaikki muut pitävät, mutta sinä et. 

Kauhea kauhea minä! Siis... Rakastuin aivan päättömästi jossain vaiheessa Diana Gabaldonin Muukalainen -kirjalla alkavaan Claire-sarjaan. En oikein ymmärrä mitä tapahtui. Hyydyin muistaakseni kolmannen tai neljännen suomennoksen kohdalla, ja maailman parhaasta sarjasta tuli niin yhden tekevä, että jätin sen kesken.


 2. Kirja tai kirjasarja, josta kukaan muu ei pidä, mutta sinä pidät.

Jax Miller; Vettä sakeampaa. Okei, teos ilmestyi vasta tänä keväänä, mutta se on mielestäni, mur, saanut aivan liian vähän huomiota. Minulle teoksesta tuli sydänverikirja koska...

3. Kolmiodraama, jossa päähenkilö päätyy yhteen sen kanssa, jonka et olisi halunnut.

Hetkinen. Näitä on paljon. William Stonerin ja Katherinen olisi ehdottomasti pitänyt päätyä yhteen, mutta elämä päätti toisin.


4. Suosittu kirjagenre, josta et pidä tai josta haluaisit pitää, mutta et pysty.

Chick lit on ainakin yksi. Kirjat, joissa romantiikka pääaiheena. Tämä ei tarkoita sitä, ettenkö luonteeltani olisi romantiikkaan taipuvainen runotyttö, tarinoissa vain täytyy olla säröä ja särmää tai minä en syty.


5. Pidetty, suosittu tai rakastettu hahmo, josta et pidä.

Harry Potter. Sori, mutta olet yliarvostettu.


6. Kirjailija josta monet pitävät, mutta sinä et.

Luen melkoisesti jännäreitä, genrerajoittuneeksikin olen itseni kokenut, mutta tästä hiljalleen toipumassa, tämän seurauksena blogissani vilisee kymmenittäin dekkaristeja. Nostetaan esiin Jussi Adler-Olsen. Olisi kunnianloukkaus sanoa, etteikö herra tanskalainen olisi suosittu, mutta suositumpikin saisi blogistaniassa olla. Eikö?

7. Suosittu sarja, jonka lukemiseen sinulla ei ole mielenkiintoa.

Voi, näitä on paljon. Minähän rakastan dystopioita, ja varmasti nuorille aikuisille suunnatuissa teoksissa voisi olla itseänikin kiinnostavia tapauksia, silti vähän vieron suurinta osaa na-romaaneista. Koska en ole nuori aikuinen. Olen nuori keski-ikäinen.

Sovitus

8. Kirja, joka on mielestäsi huonompi kuin siitä tehty elokuva.

Nyt on pakko yhtyä Leena Lumin vastaukseen, Sovitus on elokuvana yksi ikisuosikeistani, ja olenkin nähnyt sen lukuisia kertoja. Tähän ei tietenkään, mitenkään vaikuta miespäähenkilön ulkonäkö... Sen sijaan Ian McEvanin kirjaa en ole ikinä päässyt loppuun saakka.

James McAvoy, lääh

Minulla oli kivaa, toivottavasti teilläkin ja nyt haasteloita eteenpäin. Mukavaa lauantai-iltaa!

Haastan

Irenen
Kristan
kirjakirpun
Leilan.

Fausto Brizzi; 100 onnen päivää ja Sieluni hymyt -haaste

Cento giorni di felicitá 2013, suom. Lotta Toivanen ja Gummerus 2016, 412s.

Vedän Zoffin vihkosta yli lauseen "Koeta saada Paola antamaan anteeksi." Teen minä senkin. Mutta myöhemmin. Ennen sitä tulee yksi tärkeämpi asia.
Tärkein minun tilanteessani.
Kirjoitan:

                                         Älä anna periksi.


Kuten olette huomanneet, kirjakevääni on luiskahtanut kuin huomaamatta erittäin dekkaripainotteiseksi. Tästä maaneerista poiketen halusin lukea aivan erilaisen kirjan. Blogeissakin vilahdellut Fausto Brizzin 100 onnen päivää munkkirinkiläkansineen herautti kirjallisia makuhermojani. Annetaan elokuvistaan tunnetulle (minä en kyllä tunnistanut) Brizzille mahdollisuus.


Kyllä se siitä. 
Lausahdus haiskahtaa sääliltä ja surkuttelulta. Se kuulostaa kannustukselta mutta on itse asiassa hautakirjoitus. Kyllä se siitä. Huminaa vintissä.


Kirja kertoo nimensä mukaisesti sadasta onnellisesta päivästä, joita italialainen, keski-ikäinen liikunnanohjaaja ja perheenisä Lucio viettää. Hänen harmaaksi hiutunut elämänsä, sellainen, johon jokainen meistä helposti vajoaa, pakotetaan ottamaan uusi suunta kun mies saa tietää sairastavansa ärhäkkää syöpää. Lucion päivät ovat kirjaimellisesti luetut.

Etukäteen voisi kuvitella tarinan sisältävän holtitonta syöpöttelyä, juopottelua ja biletystä, mutta ei, kirjan sankari päätyykin viettämään viimeiset päivänsä varsin maltillisesti. Sanoisinko jopa arkisesti. Toki matkoilla käydään ja munkkirinkiöitä nautitaan, mutta teos ohjaa lempeästi myös lukijaansa löytämään onni pienistä asioista.

Läheisten, erityisesti Lucion vaimon Paolan, jota mies tuli vastikään pettäneeksi, merkitys korostuu. Vaimon anteeksianto on se tärkein asia. Saada Paolalta anteeksi ennen kuolemaa. Lapset, ystävät, appiukko. Heidän seurassa vietetty aika on lopulta kaikkein parasta.

Kirjailijan ironisen hymyilyttävä huumorintaju on romaanin parasta antia. Loppua kohden tarina alkoi syödä omaa häntäänsä, enkä loppuratkaisustakaan aivan vakuuttunut ollut. Kuitenkin, suurimman osan ajasta nautin Lucion ja kumppaneiden seurasta.


Rakastan: elämää.
Vihaan: kuolemaa.
Banaalia mutta totta.

Ja sitten, teemaan mukavasti aasinsiltana liittyen; minut on haastettu. Kiitän Ullaa ja Takkutukkaa lämmöllä! Idea on leppoisen löyhä; listaa asioita, jotka tuottavat juuri sinulle onnea. Jaa nämä tässä ja nyt.

Kuten Ulla kirjoitti, onni on niin omaa, erityistä, että siitä kirjoittaminen on vaikeaa. Voisiko sanoa, että onni on intiimiä? Se on persoonasta liittyen henkilökohtaista, taikka sitten yleismaailmallista ja laajaa, kuten esimerkiksi Brizzin kirjassa. Päähenkilö sai onnensa pitkälti samoista asioista kuin normi-ihminen pysähtyessään elämäänsä miettimään. Avainsana, niin kirjassa kuin haasteessa lienee pysähtyminen. Vaikka kuolema ei aivan sadan päivän päässä kolkuttelisikaan, tai mistä sitä tietää, jokainen hengenvetohan voi olla viimeinen, tekee hyvää joskus miettiä muitakin asioita kuin niitä negatiivisia, joihin mieli helposti harhautuu.


Minun listani on perussettiä ja 100% tunneihmisenä lähestyn sitä fiilispohjaisesti:


Onni on tunne, joka herää kun

- lapsesi katsoo sinua silmät innosta hehkuen

- samainen lapsi ilmoittaa rakastavansa äitiä

- kesyrottasi haluaa puhdistaa kynnenalusesi

- samainen rotta oppii (viimein) käskyn tänne, ja kipittää kiltisti luoksesi

- aurinko lämmittää talven jälkeen kasvojasi

- puristava paine ja stressi alkaa pikku hiljaa purkautua

- kirja jota luet, räjäyttää tajuntasi

- kirja jota luet, saa maailman ympäriltä häviämään. Et ole enää sama lukukokemuksesi jälkeen.

- huomaat hitaan kasvun

- kuulet postiluukusta kolahtavan lattialle taas uuden arvostelukappaleen

- pitkään odotettu romaani ilmestyy

- joku läheinen välittää sinulle lämpöä ja lempeyttä

- avaat karkkipussin

- joku kuuntelee sinua oikeasti

- runo, lause, haiku saa sielusi hymyilemään.


Huomaan ennakkopessimistisyydestäni huolimatta voivani jatkaa ja jatkaa listaa, mutta heitän seuraavaksi pallon sinulle, joka et tätä haastetta vielä ole saanut. Ne loppuen lopuksi kantavat, ne onnen hetket, jotka liian usein huomaa vasta jälkikäteen. Mutta tärkeää on havaita että niitä on. Aina niitä kuitenkin on.

Viiden kirjan haaste

"Nyt on hei sunnuntai, saisko vähän pidempään nukkua?"

Hei ja toistamiseen, ihanaa ystävänpäivää! Sain tähän saumaan Mustemaailmani -blogin Viiviltä mukavan haasteen. Kiitos ja kumarrus! Sen syvemmin muutamaa kohtaa miettimättä, naputtelen nyt ne kirjat, jotka tulevat salamana mieleen. Here we go!


1. Kirja, jota luen parhaillaan

2. Kirja, josta pidin lapsena (koko sarja)

3. Kirja, joka jäi kesken (en edes tällaista aloittaneeni muista, mutta olin näemmä blogannut kirjasta alaviitteellä keskenjääneet)

4. Kirja, joka teki vaikutuksen (juuri näitä on... paljon. Mutta sanotaanko että viimeisin?)

5. Kirja, johon palaan uudelleen (koko hänen tuotantonsa)

Muistattehan kaiken ystäväpäivähömpötyksen rinnalla, että tänään vietetään myös lukurauhan päivää. Siispä kirja käteen, vaahtokarkkipussi kainaloon ja rentoutumaan!

Ps.

Oli jo unohtua; haastan mukaan
Elegian
Leena Lumin
Ullan
Main.

Kirjan vuosi 2015 - suunnitelmia ja haasteita

Kuva: Perttu Ahvensalmi

Talvinen tervehdys tämän vuoden tältä puolen! Tässä tulee viitettä antavaa informaatiota siitä, mitä aion lukea alkuvuonna. Monenlaisia kiinnostavia haasteita on liikkellä, niistä sitten poimimaan ne itselle mieluisimmat. Tai no, sanotaan vaikka mahdollisimmat. Yksi hauska ja helppo haaste pyörii mm. Helmetissä, ja se menee näin:


Helmet haaste

1. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin
2. Kirja, josta on tehty elokuva (kts. Kirjoista elokuviksi -kirjahylly Kirjasammossa)
3. Vuonna 2015 julkaistu kirja (kts. vuonna 2015 julkaistut kirjat Helmet-haussa)
4. Kirja, jonka kirjoittaja oli alle 25-vuotias, kun kirja julkaistiin
5. Kirja, jonka henkilöistä kaikki eivät ole ihmisiä
6. Kirja, jonka nimi on yksi sana
7. Novellikokoelma (kts. Ohuet klassikot 3/3: Novelleja ja kertomuksia sekä Novelleja naistenviikolle -kirjahylly Kirjasammossa)
8. Kirja, jonka tapahtumat sijoittuvat Suomen ulkopuolelle (kts. Berliini – rakkaani Euroopassa, Kirjamatka Prahaan sekä Lukumaratonille Intiaan?)
9. Tietokirja
10. Suositun kirjailijan ensimmäinen kirja (kts. SHK: 10 esikoisromaania, jotka pitää lukea -kirjahylly Kirjasammossa)
11. Sellainen suosikkikirjailijasi kirja, jota et ole aiemmin lukenut
12. Kirja, jota ystäväsi on suositeltu sinulle
13. Kirja, joka on voittanut merkittävän kirjallisuuspalkinnon, esim. Finlandia-palkinnon (kts.Palkintosarjat-sivu ja Finlandia-palkitut-kirjahylly Kirjasammossa)
14. Tositapahtumiin pohjautuva kirja
15. Kirja, jonka lukemista olet harkinnut jo pitkään
16. Kirja, jota äitisi rakastaa 
17. Kirja, joka on mukaelma jostakin klassisesta tarinasta, esim. sadusta, Shakespearen näytelmästä tai kirjallisuusklassikosta
18. Yli 100 vuotta vanha kirja
19. Kirja, joka kertoo seksuaalivähemmistöön kuuluvasta henkilöstä/henkilöistä (kts. HLBTI-kirjallisuutta-kirjahylly Kirjasammossa)
20. Kirja, jonka valitset pelkästään kannen perusteella
21. Kirja, joka sinun piti lukea koulussa, mutta et lukenut
22. Muistelmateos tai elämäkerta
23. Kirja, jonka pystyt lukemaan päivässä (kts. Ohuiden kirjojen maraton sekä Ohuet klassikot osa 1/3: Kotimaista, 2/3: Kansainvälistä ja 3/3: Novelleja ja kertomuksia)
24. Kirja, joka tapahtuu paikassa, jossa olet aina halunnut käydä
25. Syntymävuonnasi julkaistu kirja
26. Kirjatrilogia
27. Nuorille tai nuorille aikuisille suunnattu kirja (kts. Nuortenkirja kelpaa aikuisellekin sekä 50 nuortenromaania, 5 eri teemaa -artikkeli Kirjasammossa)
28. Kirja, jonka nimessä on väri
29. Kirja, jossa on taikuutta
30. Sarjakuva-albumi tai -romaani (kts. Sarjakuvamaraton)
31. Elämäntaito- tai self-help-kirja
32. Kirja, jonka tapahtumat sijoittuvat kotikaupunkiisi tai -kuntaasi
33. Kirja, jonka kirjoittaja ei ole kotoisin Euroopasta tai Pohjois-Amerikasta 
34. Kirja, jonka nimessä on numero
35. Kirja kirjailijalta, jonka nimikirjaimet ovat samat kuin sinulla
36. Runokirja (kts. Tienviittoja 2000-luvun runouteen)
37. Kirja, joka on kielletty jossain päin maailmaa (kts. Kiellettyjen kirjojen lukumaraton)
38. Kirja, jonka lukemisen olet aloittanut, mutta joka on jäänyt kesken 
39. Kirja, jonka muistat lapsuudestasi
40. Tulevaisuuteen sijoittuva kirja (kts. Scifimaraton, Scifin pimeä puoli sekä Tieteiskirjallisuus-genre Kirjasammossa)
41. Kirja, jonka kirjoittaja oli yli 65-vuotias, kun kirja julkaistiin
42. Kirja, jonka lukeminen hieman nolottaa sinua 
43. Kirja, jossa on yli 500 sivua
44. Klassinen rakkausromaani (kts. Intohimoinen Charlotte Brontë)
45. Kirja, joka pelottaa sinua (kts. Kauhukirjallisuus-genre Kirjasammossa)
46. Kirja, joka kertoo jonkin alkuperäiskansan jäsenistä tai kulttuurista, esim. saamelaiset, intiaanit tai aboriginaalit (kts. Saamelaiset sekä Saamelainen kirjallisuus Suomessa -artikkeli Kirjasammossa)
47. Hauska kirja (kts. Huumori-genre Kirjasammossa)
48. Kirja, joka kertoo henkilöstä, joka on eri sukupuolta kuin sinä
49. Jännityskirja tai dekkari (kts. Murhamaraton sekä Jännityskirjallisuus-genre Kirjasammossa)
50. Kirja, jota kirjaston henkilökunta suosittelee sinulle

Annami puolestaan on laatinut ihanan Kirjallinen retki Pohjoismaissa -haasteen, joka tuntui sekin heti omalta. Minä kyllä luen niin paljon pohjoismaisia jännäreitä, että saatan päästä tässä liiankin helpolla :)

Eräässä facebook-ryhmässä luemme tammi-helmikuun aikana kirjoja dystopia-teemalla. Ainakin muutaman aiheeseen liittyvän teoksen olen jo lainannut. Aihepiiri on minulle vielä melko uusi mutta niin mielenkiintoinen, että ehdottomasti haluan osallistua.

Kuva: Perttu Ahvensalmi

Sitten katsahdus rakkaiden kustantamoiden aina sydämentykytyksiä aiheuttaviin katalogeihin, joita odotan kuin lapsi joulupukkia. Monet hyviksi havaitut kirjailijat julkaisevat taas uutuuksiaan, monet seuraamani sarjat saavat jatko-osia. En osaa sanoa yhtä ylitse muiden. Kaikkia näitä odottelen posteljooniparkaa ikkunasta väijyen...



Tammi


- Karin Slaughter; Näkymätön (toukokuu)

- Johan Theorin; Aarnivalkeat (kesäkuu)

- J. K. Johansson; Venla (maaliskuu)

- Stephen King; Tervetuloa Joylandiin (kesäkuu)

- Sarah Waters: Parempaa väkeä (toukokuu)

- Pauliina Susi: Takaikkuna (huhtikuu)

Iiik, Waters!!!

WSOY

- Stefan Ahnhem; Pimeään jäänyt (tammikuu)

- Mons Kallentoft; Vesienkelit (tammikuu)

- Kristina Ohlsson; Daavidintähdet (toukokuu)

- Elina Hirvonen; Kun aika loppuu (maaliskuu)

- Jo Nesbö; Verta lumella (huhtikuu)

Otava

- Johanna Holmström, Sulje silmäs pienoinen (huhtikuu)

- Anna-Leena Härkönen, Ihana nähä (tammikuu)

- Carl-Johan Vallgren, Varjopoika (helmikuu)

- Erik Axl Sund, Lasiruumiit (helmikuu)

- Katarina Wennstam, Petturi (maaliskuu)

- Sadie Jones; Ehkä rakkaus oli totta (maaliskuu)

Okei, tämä on ehkä yksi kevään odotetuimmista

Bazar

- Hjorth ja Rosenfeldtin (kesällä)



Like

- Michael Katz Krefeld, Kadonneet (maaliskuu)

- Inger Frimansson, Tyttö ja kissa (helmikuu)

- Gillian Anderson ja Jeff Rovin, Liekkien näkijät (maaliskuu)



Teos


- Marko Leino; Syntymättömät (tammikuu)

- Minna Lindgren; Ehtoolehdon tuho (huhtikuu)

Gummerus

- Kamila Shamsie: Jumala joka kivessä (tammikuu)


Minerva

- Harlan Coben, Saalistaja (helmikuu)

- Anna Karolina Larsson, Paviaanivarkaus (maaliskuu)

- Louise Daughty, Kielletyn hedelmän kuja (tammikuu)

Kuten sanottu, listani on todellakin vain suuntaa antava. Kas kun te kanssabloggaajat saatte minut aina kiinnostumaan muistakin, kuin ennakkosuosikeistani. Ja hyvä niin!

Ei muuta kuin kaunista tätä vuotta ja kirja käteen!

Vastaukseni (parempi myöhään kuin ei silloinkaan?)

Suloinen Pihi nainen heitti minua hauskalla haasteella. Kiitos & niiaus ♥ Tarkoituksena on haastaa seuraavat viisi blogia, keksiä heille kymmenen kysymysta ja vastata itse saamiinsa kysymyksiin.

Pihi nainen tiedusteli minulta

1. Kenet kirjailijan haluaisit tavata? Oi voi, näitä on liikaa... Sanotaan nyt randomina ensin mieleen tuleva; Karin Slaughter

2. Kolme koukuttavinta lukemaasi kirjaa? Yönäytös, Sankta Psykon kasvatit, Sydäntorni

3. Mikä näistä on eniten mieleesi: teatteri, elokuvat, konsertit, sirkus, ooppera vai baletti? Elokuvat

4. Tunnetko olevasi kotona maalla vai kaupungissa? Urbaani olen :)

5. Itkettävin lukemasi kirja? Helppo, Laura Save; Paljain jaloin 

6. Jos olisi mahdollista aloittaa mikä tahansa harrastus, mikä se olisi? Tanssiharrastukselle toivoisin riittävän enemmän aikaa/energiaa, ratsastukselle samaten.

7. Kotipaikkakuntasi kohde jossa suosittelet vierailemaan? Juuri paikkakuntaa vaihtaneena, minulle Espoossa on kaikki niin uutta ja eksoottista, että jo kauppareissu aiheuttaa sydämentykytyksiä.

8. Kolme lempileffaasi? Fight Club, Sormusten Herrat, Puhdistus

9. Jos sait joululahjaksi kirjoja, mikä niistä oli mieluisin? Pukki oli tänä vuonna kohdallani kitsas, en saanut kirjan kirjaa. Onneksi kustantamot sen sijaan muistivat!

10. Moottori-, soutu- vai purjevene? Moottori! Vauhti & vaaralliset tilanteet, ah ;)

Koska olen pihalla kuin hitaasti sulava lumiukko blogistanian tämän hetkisistä kuvioista, meinasin jo tylsästi skipata kysymysten eteenpäin jakamisen. Mutta mutta. Seuraavat blogiystävät voisivat vastailla keksimiini, mikäli intoa löytyy

Krista

Elegia

Leena Lumi

Annami

Näillä mennään:

1. Utelona tahdon tietää minäkin kolme koukuttavinta teosta - ikinä!

2. Kuinka määrittelet hyvän lukukokemuksen?

3. Jos saisit lukea vuoden aikana yhden teoksen (kauhuskenaario), mikä se olisi?

4. Missä määrin kirjojen valintaan vaikuttavat genret?

5. Treffeille kirjailijan kanssa. Kuka hän olisi?

6. Mitä tahtoisit kyseiseltä tyypiltä tiedustella.

7. Komppaan edelleen Pihiä naista (mitäs keksit niin hyvät kyssärit ;)): jos saisit aloittaa minkä tahansa harrastuksen, mikä se mahtaisi olla?

8. Kirja joka sai sinut oikeasti pelkäämään?

9. Mikä teos puolestaan aidosti ilahdutti?

10. Kevään 2014 odotetuin teos?

Rakkaudella 

Annika

Kesän Viisikot

Ihastuttava blogikollegani Leena Lumi haastoi minut suloisella kesämuistelohaasteella, jossa tarkoitus listata viisi positiivista ja viisi negatiivista asiaa liittyen juuri päättyneeseen vuodenaikaan. Haaste ei olisi voinut sattua parempaan saumaan. Kärsin postattavan materiaalin puutteesta syystä, että olen parhaillani tahkoamassa melkoista tiiliskiveä, joskin lukeminen ei ole lipsahtanut louhimisen puolelle vielä kertaakaan... Päinvastoin, täyttä ilotulitusta koko teos. Jonka fiksuimmat voivat bongata tuosta sivupalkista. :)

Näin syyskuun alussa tekee muutenkin hyvää palata menneeseen. Kuluva kesä vilahti ohi sellaisella vauhdilla, etten oikein ehtinyt huomata koko asiaa. No, välillä oli vähän kuuma. Remontin takia olemme joutuneet olemaan sisätiloissa keinovalojen varassa (laudat ikkunoissa), ja muutenkin elämä on vyöryttänyt ylle kaikennäköistä kuin pikakelauksella. Ei siinä ole ehtinyt paljon maisemia katsella. Mutta katsellaan nyt.

1. Kesän paras juttu meille oli tietysti uuden perheenjäsenen saapuminen. Hän on mopsityttö Wilma, joka ilahduttaa joka päivä reippaudellaan. Aivan mahtava luonne tytsyllä.

2. Eläinlinjalla jatketaan. Tänä kesänä herätin henkiin lapsuudesta tutun harrastuksen, ja kiipesin vuosien tauon jälkeen satulaan.

3. Kesän kohokohtiin kuuluivat monenlaiset lukuelämykset, tietysti. Tähänastisista luetuista kirjoista suurimman vaikutuksen on tehnyt Pauliina Rauhalan Taivaslaulu

4. Sarjassa unohtumattomia kokemuksia: tapasin elokuussa kirjailija Pasi Ilmari Jääskeläisen haastattelun merkeissä. Ihanan Pasin, jolta ilmestymässä lokakuussa uutuusteos Sielut kulkevat sateessa.

5. Koska itse olen enemmän osastoa kalpea vampyyri kuin varsinainen auringonpalvoja, minulle kesän ehdoton elementti on vesi. Rakastan uimista, veden tuntua, sen kepeyttä ja voimaa.

Ja sitten ne ikävät. Hmm. Tämä on nyt siis se osio, jossa saa ihan luvalla valittaa.

1. Kesään liittyy minulla aina tietty levottomuus. Sekoan liiasta valosta, en saa nukuttua, käyn ylikierroksilla jnejne. Enemmän avautumista asiasta täällä.

2. Lukemisesta johtuvat järisyttävät niskahartiayläselkäjomotukset. Kuulostaa pieneltä mutta ei ole. Olen vaivan vuoksi totaalisessa Burana-koukussa. Jumituksella kun on tapana laueta aina jossain vaiheessa päivää kunnon päänsäryksi.

3. Parvekeremontti. Koko kesä on tosiaan vierähtänyt lautojen suojissa.Välillä meluhaitat paisuneet sietokyvyn rajoille, jonne on vienyt myös puhallushiekka, jota kantautui, korjaan, kantautuu jatkuvasti kengissä sisälle.

4. Järkyttävä kiire. Aina ja koko ajan. Minne, minähän olen, toistaiseksi kotiäiti? Tätä voi vain kysyä itseltään, mutta se itseys ei anna vastauksia. Se on laittanut lapun luukulle.

5. Menetyksen jättämä suru.

Mutta ettei ihan synkistelyksi menisi, pääsen minäkin nyt vuorostani haastelemaan. Heitän vitosilla tällä kertaa Kristaa, Annamia  Ireneä , Saraa ja Villasukkaa. Go girls!!


♥ Annika

Ota riski ja rakastu kirjaan -haaste

Blogeissa aikoinaan paljonkin pyörinyt Ota riski ja rakastu kirjaan -haaste on täällä taas! Ihana Annami päätti puhaltaa henkiin Marjiksen loihtiman haasteen, joka on, minun mielestä, yksi Blogistanian mukavimmista. Haasteen tarkoitus on sekä rakastua, että rakastuttaa, leikkimielellä tietenkin. Säännöt ovat monille tutut mutta kerrataan ne tässä

Mitä teet, jos sinut haastetaan Ota riski ja rakastu kirjaan -haasteeseen?
1. Joudut lukemaan haastajasi sinulle määräämän kirjan. Jos olet jo lukenut sen, voit pyytää haastajalta uuden kirjan. 
2. Vastavuoroisesti sinä saat määrätä haastajallesi yhden kirjan luettavaksi. 
3. Samalla voit siirtää haasteen eteenpäin ja määrätä vähintään yhdelle kanssabloggarillesi kirjan luettavaksi. Hän puolestaan saa tämän jälkeen määrätä sinulle takaisin yhden luettavan kirjan. Jos olet todellinen riskinottaja, haasta niin moni kuin uskallat! Muista, että joudut myös lukemaan kirjat, jotka he määräävät sinulle.

Kun lähetät haasteen eteenpäin, kopioi mukaan myös säännöt. Haasteesta saa myös kieltäytyä, jos on jo esimerkiksi ehtinyt tai ei vain halua osallistua. Silloin haastaja voi siirtää haasteen jollekulle toiselle.

Herkulliselta kuulostaa, eikö totta? Koska minä sain haasteen Annamilta, vastahaastan hänet Carlos Ruiz Zafónin Tuulen varjolla. Rakastuin itse vuosia sitten kirjan salaperäiseen, goottilaiseen tunnelmaan. Kauhurakkaustarinaan, joka on saanut jo useammankin ns. jatko-osan. Tarinat ovat itseänäisiä kertomuksia, jotka liittyvät toisiinsa vain utuisella kauneudellaan... Mutta jos Annami on kirjan lukenut, ei hätää, mietitään hänellä joku toinen romaani.

Heitän haasteen myös Kirjasähkökäyrän Maille, sekä Pihille naiselle.

Mai, haluaisin kuulla, mitä sinä olet mieltä Paul Tordayn Ventovieraasta. Mikäli olet teoksen jo lukenut, kokeile Emma Donoghuen Huonetta . Pihi nainen, tiedän, että tykkäät Peter Høegista. Mutta erityisesti minua kiinostaisi tietää, miten Lumen taju sulle aukeaa. Kuulutko niihin, jotka eivät kirjasta pitäneet, vai meihin, jotka rakastuimme :)

(apua, nyt taustalle tapahtui jotain)

Koska päivästäni on tulossa kiireinen, vastustan kiusausta jutustella tämän pidemmästi. Olemme menossa poikieni kanssa ratsastamaan, tai no, itse en tällä reissulla satulaan kiipeä, mutta ainakin pääsen silkkiturpia suukottelemaan. Laitan myöhemmin kuvia, jos onnistuvat. Mutta yksi suloisuus nyt tähän lopuksi kera mainoksen; kolme bichon bolognese poikaa etsii edelleen kotia. Minulta saa lisätietoa näistä pehmopalloista! :)

Onnellinen emo ja vastasyntyneet

tässä kullanmurut jo isompina

 Rakkaudella
Annika

P.s. sori, en osaa tehdä taustamokalle mitään - koittakaa kestää :)

Main 11

Lukupaikka

Moikka! Sateinen mutta odotettu viikonloppu edessä. Korkkasin toissapäivänä Murakamin 1Q84, josta riittääkin ammennettavaa vähäksi aikaa. Alku oli sen verran verkkainen että meinasi tulla tuskan hiki, mutta kyllä se tästä, juoni on jo lähtenyt vetämään. Parasta teoksessa on kirjailijan hymyilyttävän syvällinen tyyli.

Ihana Mai Kirjasähkökäyrästä (kiitos!) muisti minua kysymyksillä, joihin oli aikomukseni naputella vastaukset kera kuvien mieluisasta lukupaikasta ja kirjahyllystä.Valitettavasti minulla on paha tapa kylvää kirjoja ympärilleni, niitä löytyy ikkunalaudoilta, lattialta sängyn vierestä etc. Kuvassa kämpän "siistein" hylly. Kuopus on muuten omaksunut samat töllön työt ja intoutuu välillä kuljettelemaan romaaneja hyvinkin moninaisiin paikkoihin. Marsujen häkistä en ole pelastanut onneksi vielä muuta kuin leluja, pleikkariohjaimia, kännyköitä...

1. Miltä vuosisadalta on vanhin lukemasi kirja? 1866 (Rikos ja rangaistus)

2. Kuka kirjoitti tämän vanhimman kirjan? Dostojevski

3. Mistä edellämainittu kirja kertoo? Erään nuoren miehen kasvutarinaksi sitä voisi sanoa. Kirja on vakuuttava kuvaus mielenpimennosta ja sen ilmenemismuodosta. Syyllisyyden pakottavasta taakasta, joka helittää vasta kun mies tunnustaa (täysin järjettömän) tekonsa. Armo ja rakkaus esiintyvät prostitoidun Sonja muodossa.

4. Saat yhden kirjan autiolle saarelle. Saat valita joko dekkarin, rakkausromaanin tai runokirjan, mikä se niistä on? Nyt kun asiaa aloin miettimään, voisin ottaa tuon edellä mainitun romskun mukaan. Siitä on jo aikaa kun kirjan luin, mutta muistan teoksen tehneen vaikutuksen. Toisella lukukerralla voisin saada enemmän irti eri nyansseista.

5. Mitä aihetta et siedä kirjoissa? Lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Välillä lukulistalle lipsahtaa tällaisiakin teoksia, ja niistä jää vihaisen huono olo.

6. Mihin maahan sijoittuu paras lukemasi kirja ja mikä se kirja on?  Hyvänen aika miten vaikea kysymys! Täysin mahdotonta vasta yhtä ehdottomasti parasta kirjaa, mutta eräs mieleenpainuvimmista lukuelämyksistä oli (okei, silläkin uhalla että toistan itseäni) Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa. Kirja sijoittuu Afganistaniin.

niin se kirjahylly...

7. Kerro ihmeessä meille muillekin, miksi se kirja on paras? Ensinnäkin rakastan Hosseinin runsasta, eloisaa ja tarinavetoista kerrontaa. TLA jätti pysyvän muistijäljen sen aiheensa takia. Perheväkivallan uhriksi joutuu kaksi naista, saman miehen vaimoja. Mutta vaimot eivät lannistu ahdistavassa tilanteessa, sisäisissä ja ulkoisissa paineissa, vaan ystävystyvät. Teoksessa on melkoinen tunnelataus ja se vetosi minuun ehkä eniten äitinä. Ja vaikka aihe on raju, teos ei ole missään nimessä toivoton.

8. Mikä kirja oli lapsuutesi tai nuoruutesi rakkain kirja? Ensin oli Pekka Töpöhäntä, sitten Dana-tytöt ja Neiti Etsivä, Nummelan ponitalli ja mitä näitä nyt oli.

9. Minkä kirjan ostaisit rakkaallesi/läheiselle ihmiselle lahjaksi? Kenelle tahansa rakkaista voisin ostaa Tummanhopeisen meren.

10. Mistä syystä ostaisit juuri kyseisen kirjan? Koska kirja on täydellisen ihana, lumoava, toiveikas

11. Saat valita itsellesi kirjaston, kirjakaupan tai kustantamon, minkä valitset ja miksi? Kirjakaupan tietysti - rohmisin sieltä kaikki kiinnostavat uutuudet omaan hyllyyn (en tuohon täyteen tupattuun vaan yhteen toiseen. Ties vaikka joskus esittelisin senkin :)


Hei, minäpäs haastan nyt teidät, joita yhtään valokuvaus innostaa ottamaan kuvia mieluisimmasta lukupaikasta ja/tai kirjahyllystä! Vapaasti saa viedä idean (joka ei siis todellakaan ole omani) mennessään! Esimerkiksi Elegian lukupaikka löytyy täältä,  Katri puolestaan esittelee kirjahyllyään täällä.

Lukuisaa viikonloppua!