Näytetään tekstit, joissa on tunniste askartelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste askartelu. Näytä kaikki tekstit

sunnuntaina, huhtikuuta 28, 2013

Ilona Pietiläinen; Unelmien piilopaikka



Teksti ja kuvat Ilona Pietiläinen ja vierailukohteiden asukkaat, Docendo Oy 2013, 168s.

Näin sunnuntaita juhlistaakseni kutsun sinut mukaani Unelmien piilopaikkaan. Sulje silmäsi hetkeksi ja vedä syvään henkeä. Koivut tuoksuvat jo, laineet lyövät laiskasti rantaan. Vihertää. Annetaan Ilonan johdattaa meidät pikku hiljaa rakentuvalta kesämökiltään mitä kiehtovimpiin kyläilykohteisiin. Välillä grillaillaan, nautitaan lohisalaattia ja kiehautetaan kahvit. 

Luvassa on Talven taikaa -kirjan tapaan tunnelmointia, näppäriä askarteluvinkkejä, hauskoja ideoita niin kotiin, mökille kuin puutarhaankin. Leikkimielisyyttä ei unohdeta, vaan luovuuden annetaan kukkia kilpaa silmiä hivelien istutuksien kanssa.

Unelmien piilopaikka on kirja, jonka parissa sielu lepää. Silmät napsivat ideoita tai vain ihastelevat maalaisromanttisia koteja. Oikea Aikuistensatukirja tämä Unelmien piilopaikka, sanan varsinaisessa merkityksessä.

Minä rakastan

kesätuulen tarttumista verhoihin...
omenankukkia...
mustikkapiirakkaa...
aikaisia aamuja...
vanhoja ystäviä...
kahvintuoksua...
sateen jälkeistä usvaa...
pieniä käsiä kaulani ympärillä...
koirien vallatonta iloa...
hopeisia pilvenreunoja ja nousevaa sateenkaarta...
unelmieni piilopaikkaa...
(osa ajatelmaa)

Näin Ilona Pietiläinen aloittaa teoksensa, ja ryhtyy sitten kertomaan kuinka idea kesämökistä lähti muodostumaan. Kuinka unelmasta alkoi piirtyä tosi, se sai muodon, ja nyt valmiista mökistä kaikuu jo iloisia elämänääniä.

Alun kangerruksista aina valmiiseen kesämökkiin saamme seurata vaihe vaiheelta. Piipahdamme myös saunassa, huussissa ja Pietun joka-pojan-unelmamajassa. Kertakaikkiaan, millainen puumaja! Ehkäpä omat alakouluikäiset poikanikin innostuvat mummulan metsään vastaavanlaista kesällä rakentamaan, niin suuresti kuvista innostuivat.

Nämä ihanat kasvihuoneunelmat taas sijaitsevat keskellä maaseudun auvoista rauhaa. Kesäherkkuja kasvatetaan ansarin suojissa, joiden rakennusprojektista Ilona kertoo.


www.villanamu.blogspot.fi
 Minut vei täysin mennessään Villa Namu, pieni puuhamaa siirtolapuutarha-alueella. Näissä pikkuisissa mökeissä on aivan oma tunnelmansa, matka keskustaan ei ole pitkä, ja kuitenkin on mahdollista saada kaupunkilaisoloissakin nauttia omasta rauhasta. Tehdä istutuksia, sisustaa mökkiä, nauttia kaffet ulkoportailla. Jos minä joskus mökin hankkisin, urbaanille ihmiselle tämä olisi se omin juttu.

Kiitokset Villa Namulle näistä ihastuttavista kuvista!


Tässä vielä kurkkaus suloiseen keittiöön

 Teille, jotka olette seuranneet Punatukan blogia, seuraavat kuvat saattavat näyttää hauskan tutuilta. Kyse on Villa Lillasta, jossa sisustus vaihtuu huimalla vauhdilla. Koskaan ei voi olla varma siitä, että Lilla näyttää ensi kesänä samalta kuin kuluvana. Päinvastoin, voi olla varma, että aina tapahtuu jotain! Villa Lillan ja Villa Namun onnelliset emännät ovat siskoksia, heitä yhdistää persoonallinen ja räiskyvä sisustussilmä.






Vaikken vielä tahtoisi vaihtaa maisemaa näistä suloisuuksista, mennään seuraavaksi piipahtamaan Elinan luona. Elinan perheen kesämökki sijaitsee Laukkaan Vehniällä, ja mökille on nyt saatu uusi lasikuisti. Viehättävältä näyttää myös tämä järvimaisema, vai mitä?


Teoksessa piipahdamme kylässä myös mm. Päivillä, Arjalla, Hannen kotona, Puistikossa... Vietämme niin juhannusta kuin syntymäpäiviäkin, ja teoksen loppupuolella alamme jo tähyilemään kohti tulevaa syksyä. Mutta vielä ei ole syksyn aika, nyt nautitaan kevään saapumisesta ja pidetään ajatukset tulevassa kesässä.

Kesämökkiläisille, askartelijoille, sisustusihmisille, teille jotka kaipaatte jotain kaunista... tämä teos kannatta painaa mieleen! Unelmien piilopaikka sopii myös unelman tavoin kesätuliaiseksi, ja sitä on tilattavissa ainakin näistä osoitteista

www.sateenkaarentaa.fi 
www.hopeakeiju.fi 
www.wanhaaliina.fi 
www.mallanmakeat.fi 
www.hilmajaonni.fi/

Muista myös Ilonan oma blogi
ja katso Lumin Leenan runsas postaus kirjasta.




Ps. Unelmajuttu  pääsi luikahtamaan keskelle teemaviikkoa, mutta ei hätää, palaan ruotuun nyt välittömästi :)

sunnuntaina, marraskuuta 04, 2012

Ilona Pietiläinen; Talven taikaa - 100 ideaa valkoisesta rintamamiestalosta


Docendo 2012, 168s.

Tuoksuista, tunnelmista, ideoista, kauniista kodeista ja elämästä vanhassa rintamamiestalossa - siitä on tämän talven satukirja tehty.

Ovi on jo raollaan - sujauta siis villasukat jalkaan ja astu sisään! Minä odotan jo malttamattomana näyttääkseni sinulle kaiken, mitä olen talven aikana puuhannut.

Näin kutsuu meitä Ilona Pietilä, Valkoisen Puutalokodin emäntä, teoksen taiteilija ja avarasydäminen askartelija. Pääsemme kurkistamaan miltä valkoinen rintamamiestalo näyttää niin sisältä kuin ulkoa. Voin vakuuttaa teitä: lumoavalta. Innostavalta. Taianomaiselta!

Luin Talven taikaa -teosta, suurta ylistystä kodille ja kädellä tekemisen riemulle, yhtä hartaana kuin pojat vasta postiluukusta tipahtanutta lelulehteä. Huokailin samaan tyyliin ihastuksesta "oo, ton mä haluan" ja "hei tuu kattoon millanen". Vanhakin nyt nuortuu, niinhän sitä joululaulussakin lauletaan. Näin kävi minulle tämän teoksen parissa. Sen kotikeskeisyys puhutteli äiti-ihmistä, jolla on aina vähän paineita työelämään siirtymisestä. Heti kirjan alussa, jossa Ilona kertoo lähettäneensä sadunomaisesta taikatalosta lapsensa isoine reppuineen matkaan kohti koulumaailmaa, koin suurta myötätuntoa. Esikoisen koulunalku on meille äiti-ihmisille aina valtavan suuri hyppy kohti tuntematonta.



Nimensä mukaisesti Talven taikaa esittelee tuunaamista ja ideoita, joista ainakin suurin osa vaikutti toteuttamiskelpoiselta. Tällaiselle rähmäkäpälällekin. Minussa pieni askartelija heräsi sivujen innottamana.Toki jo sisustusta sekä tuunausta harrastaneet saavat kirjasta vieläkin enemmän irti. Vanhaa ei kannata heittää pois, vaan sille voi loihtia aivan uuden ulkomuodon. Kirppareita kannattaa kiertää. Ja muutenkin kierrättää.




Teos esittelee meille myös muiden ihanuuksia asuttavien perheiden koteja. Yhdessä niistä asuu Camilla. Hän kertoo nauttivansa sisustamisesta mutta tuhlaavansa siihen harvoin rahaa. Kirpputorilöydöt, vanhat kunnostetut perintöhuonekalut sekä isännän tekemät viritykset ovat niitä elementtejä, joista Jannasgård on tehty.

Vaikka kirjassa on monia kauniita koteja, unohtamatta oman Leena Lumimme Puutarhan lumoa



tahdon mainita erityisesti Villa Honkasalon, joka on todellakin pretty in pink. Okei, olen puolueellinen, pinkkihän on edelleen lempivärini, mutta katsokaas näitä!




Ja näin kertoo Huvikummustaan Malla Ruutiainen: "Sisustuksessa tykkäämme aika lailla samoista asioista. Rakastamme värejä ja patinoituneita, rouheita pintoja. Emme sisusta pipo kireällä, vaan sisustuksessa pitää aina olla jotakin hauskaa leikkimielisyyttä - vaikkapa vanha polkupyörä olohuoneessa."

Talven taikaa ei ole kirja vain lumisesta kauneudesta, vaan se kuljettaa meitä mukanaan kohti kevättä. Ensin saamme nauttia talven taittumisesta juhlista kauneimpaan, jouluun. Siitä meitä johdatellaan kohti pääsiäistä ja kevättä. Kirjan ideat ovat sovellettavissa pienin muutoksin läpi vuodenaikojen vaihteluiden jokaiseen sopivaksi. Minulla alkoi pää kihistä suunnitelmista ja teoksen lukemisen jälkeen katson kotia aivan uusin silmin. Mitä voisinkaan olohuoneeseen laittaa? Entä keittiöön? Mistä voisin luopua, mitä tuunata, mitä hankkia? Vaikken ole käsityöihmisiä ja pelkään työnjäljen muistuttavan eskarilaisen teoksia, aion silti yrittää. Leikkimielisyyttä ja hupsutteluakin teos opettaa. Ei kaikkea tarvitse ottaa niin vakavasti.




Kotona:
Annamme toisellemme toisen mahdollisuuden
Kiitämme
Olemme aitoja
Teemme virheitä...

Ja vielä lisää jatkuvasta listasta voisi tehdä taulun omankin kodin seinälle. Näin se menee! Koti on paikka, jossa ihmisellä on yksinkertaisesti hyvä olla. Ja ulkoisin puittein tätä lämpöä voi perheelleen välittää ihanalla sisustuksella.

Joulun alla parempaa lahjaideaa rakkailleen on vaikea kuvitella! Teosta voi tilata esimerkiksi täältä

Toisaalla teoksesta on kirjoittanut ainakin

Leena Lumi

Katso myös Ilonan oma blogi