sunnuntaina, joulukuuta 27, 2009

Henning Mankell; Rauhaton mies

Miten eläkkeelle jäänyt nuhteeton merivoimien upseeri Håkan von Enke voi kadota jäljettömiin aamulenkillään? Kurt Wallanderia tapaus koskettaa henkilökohtaisesti, sillä mies on hänen tyttärensä appiukko. Pian myös upseerin vaimo katoaa mystisesti.
Wallander palaa mielessään Håkanin muutaman kuukauden takaisiin 75-vuotispäiviin. Miksi korkea-arvoinen upseeri oli halunnut uskoutua Ruotsin merivoimien salaisista operaatioista juuri komisaariolle? Tiesikö hän jotain, mikä kävi lopulta liian vaaralliseksi?
Jäljet johtavat Neuvostoliiton sukellusveneiden väitettyihin vakoiluretkiin 1980-luvun lopulla, mutta Wallanderin vaisto sanoo, että joku valehtelee. Kuka, ja miksi?

***

Tämä kirja on taatusti teos, jonka ilmestymistä odotin ylitse muiden uutuuksien. Kuten aiemmin olen maininnut, Wallander on mielestäni sympaattisin ja voisinpa jopa sanoa itselleni läheisin fiktiivinen hahmo.

Pitkän odotuksen jälkeen kirjan viimein käsiini sain, ja joulunpyhät ovat vierähtäneet mukavasti Wallanderin seurassa. Luin kirjaa tarkoituksellisen hitaasti, nautiskellen Mankellin kerronnasta. Kirjan tunnelma on haikea ja teos muutenkin erilainen verrattuna aiempiin Wallander-tarinoihin. Tässä Kurt ratkoo katoamistapausta lomallaan epävirallisesti. Hän on vanhentunut, muuttanut maalle ja saanut ensimmäisen lapsenlapsensa. Teos käsittelee pitkälti Wallanderin muisteloita, vanhenemisen pelkoa ja yksinäisyyttä. Voi, kun häneen on helppo samaistua. Mankellin hienovarainen huumori pitää otteessaan, vaikka itse tarina poliittisine kiemuroineen ei kaikkein kiinnostavin ollutkaan.

Kirjan loppu on äärettömän surullinen. Paljastettakoon, että tämä jää viimeiseksi kirjaksi, jossa Kurtista kerrotaan.

Aiemmille Wallanderin ystäville kirja on tietysti pakollista luettavaa, mutta uskaltaisin suositella teosta aivan kaikille. Kaikki kunnia Mankellin kerronnalle, joka on yksinkertaisuudessaan miltei runollisen kaunista.

1 kommentti:

  1. Joo tämä oli riipaiseva kirja, sitä lopulta tajusi, että Kurt ei elä ikuisesti! Mä olin ennen kirjan alkua lukenut tämän arvostelusi ja odotin sen tiimoilta koko ajan, että milloin se Kurt kuolee. Onneksi näin ei käynyt, vaan loppu oli surullinen, mutta kaunis. Harmi, että tämä on viimeinen Wallander :(

    --
    Elina M.

    VastaaPoista

♥ Kiitos kommentistasi! ♥