perjantaina, toukokuuta 04, 2012

Antonio Hill; Kuolleiden lelujen kesä


 

Rikkaan perheen 19-vuotias poika Marc on pudonnut kotinsa ylimmän kerroksen ikkunasta juhannusjuhlien jälkeen. Toisin kuin ensin uskotaan, kyseessä ei ole onnettomuus eikä itsemurha. Muutaman päivän päästä Marcin ystävä Gina löytyy ranteet auki viillettyinä omasta kylpyammeestaan.

Hyväosaisten nuorten kuoleman taustalta paljastuu vuosikausia jatkuneen hyväksikäytön ja laskelmoidun julmuuden mutkikas vyyhti.

Juttua alkaa tutkia pitkältä pakkolomalta poliisivoimiin palannut komisario Héctor Salgado. Karismaattisen argentiinalaissyntyisen poliisin työtä tukahduttavan kuumassa Barcelonassa varjostaa hänen oma anteeksiantamaton erehdyksensä, mistä hän joutuu jälleen karvaasti maksamaan.


***

Päätin pölliä idean muista blogeista, ja alkaa kirjaamaan plussat ja miinukset lukemistani kirjoista. Ehkä näihin hajanaisiin aatoksiini näin ollen joku "roti" saataisi.


Plussat: Sain Vangin ja tämän samaan aikaan hyppysiini, ja ankaran pohdiskelun jälkeen päädyin Adler-Olsenin teoksen ensin lukemaan. Ilokseni voin todeta, että upeiden jännäreiden putki sen kun jatkuu. 

Jo romaanin nimi on pahaenteisen lupaava, samoin kansi. Vaikka Vangin jälkeen en ollut yhtä vastaanottavaisella lukutuulella, kuin yleensä, tämä kirja imaisi mukaansa muutaman ensimmäisen lauseen jälkeen. Kirjasta huomasi heti, että kerronta oli, voisiko sanoa, keskivertodekkaria moniulotteisempaa. Ja sitä tummansävyistä huumoria riitti. Vaikka olen tällainen jännärihirmu, juoni oli rakennettu sen verran taidokkaasti, että välillä en oikeasti tiennyt, miten kirja voisi tulla loppumaan. Jos minut saa juonella harhautettua, niin se on jo jotain!


Myös päähenkilöt ansaitsevat maininnan. Héctorilla oli samankaltainen elämäntilanne, kuin Vanki -romaanin päähenkilöllä (eronnut, traumatisoitunut, yksinäinen), mutta hän paljastui miellyttäväksi, melankoliseksi herrasmieheksi. Toisin kuin "edeltäjänsä". Naispäähenkilö huomasi heti kirjan alussa -yllätys- olevansa raskaana, mutta vaikka aihe on hiukkasen tutunoloinen, Hill onnistui esittämään tämänkin asian tuoreella tavalla. 


No niin, ja sitten ne miinukset: ...Vaikeaksi meni. Ehkä juoni oli paikoitellen epäuskottava? Tämä oli niin hyvä kirja, etten voi muuta, kuin antaa omat suositukseni.



2 kommenttia:

  1. Onko tämä ihan itsenäinen kirja vai onko kyseessä jokin sarja? Alkoi nimittäin kiinnostaa arviosi perusteella, mutta jos kyseessä on moniosainen sarja, niin luen kirjat mieluummin järjestyksessä.

    VastaaPoista
  2. Tämä on sarjan ensimmäinen osa, toivottavasti saadaan pian jatkoa. Suosittelen lukemaan, Elegia!

    VastaaPoista

♥ Kiitos kommentistasi! ♥