keskiviikkona, toukokuuta 19, 2010

Niina Hakalahti; Hengenahdistusta

Riemastuttava lukuromaani kolmikymppisen nuorenparin, Sannan ja Peten, ihmissuhdekamppailuista.

Hiljattain maisterin paperit saaneen ja pätkätöillä itsensä elättävän Sannan kiireiset aamut alkavat vessasta. Siellä hän tarkistaa, että molemmat hammasharjat ovat tallella. Jos ovat, niin kaikki on hyvin, parisuhde on vielä kasassa. Sannan siippa Pete ei nimittäin voi kahlita itseään kovin kauaskantoisiin suunnitelmiin ja sitoumuksiin, sillä ne voivat häiritä hänen henkistä kasvuaan.

Sanna ja Pete kamppailevat toistensa sekä ympäristön toiveiden ja odotusten kanssa. Sannan elämän täyttävät sosiaaliset kuviot runopiireistä painovartijoihin, kun taas Peteä ja hänen sipulitonta ruokavaliotaan vartioivat toverit Kasvun Lapsista.

Niina Hakalahti ei sorru karrikatyyreihin, vaan kuvaa lämpimästi ja oivaltavasti kolmikymppisten lapsiaikuisten valintoja ja keinoja keksiä merkityksiä elämälleen. Kun niin työ kuin ihmissuhteetkin ovat nykyään pätkiintyneet, alkaa elämä herkästi kiertyä oman navan ympärille.

Hengenahdistusta on Tampereella asuvan Niina Hakalahden ensimmäinen romaani. Aiemmin hän on julkaissut kolme runokokoelmaa.


***

Ihana kirja!! Teos imaisi otteeseensa heti alkumetreiltä, kun tarinan päähenkilö Sanna kertoi toistuvasta unestaan. Itse olen nähnyt vuosikausia samanlaista painajaista. Lisäksi kirjaa oli nostalgista lukea; tarina sijoittui Ouluun jossa olen itse syntynyt ja lapsuuteni elänyt. Muutenkin Sannan tuntemuksiin, ajatuksiin ja pohdintoihin oli helppo samaistua. Joko ihmiset ovat uskomattoman samanlaisia, tai sitten kirjailija vain oli onnistunut luomaan hyvin pitkälti itseni näköisen henkilöhahmon.

Hakalahden kerronta on väljää, oivaltavaa ja surumielisyydestään huolimatta ilahduttavaa luettavaa. Uimataidosta en aivan kympillä pitänyt, mutta tämä esikoisteos tarjosi nautinnollisen ja huumoripitoisen lukukokemuksen. Suosittelen!

Pätkä kirjan alusta:

"Elämää Peten kanssa voi verrata kävelyretkeen patjan kanssa. Toisaalta raskasta ja absurdia, toisaalta levähdyspaikka järjestyy aina. Mieheltä, jolle iskee kapina antibioottikuurin viimeisenä päivänä, niin ettei se enää otakaan viimeistä tablettia, voi odottaa mitä tahansa."

2 kommenttia:

  1. sait innostumaan! Mä en tykännyt uimataidosta tai siis se jäi kesken mut tää kuulostaa kiinnostavammalta!

    VastaaPoista
  2. Kannattaa kokeilla, itselleni ainakin oli positiivinen ylläri!

    VastaaPoista

♥ Kiitos kommentistasi! ♥