tiistaina, helmikuuta 01, 2011

Lundán, Reko ja Tina; Viikkoja, kuukausia

”Kirurgi oli ottanut käteensä kuvan sängyn viereiseltä pöydältä ja katsonut sitä pitkään. Kuvassa oli Minna ja lapset. Minna oli käskenyt ottamaan valokuvan niin, että kaunis merimaisema näkyisi taustalla. Se ei ollut ihan onnistunut, mutta muuten kuva oli minun ottamakseni jopa oikein hyvä. Saara istui siinä jonkin muurin päällä ja Kerttu roikkui Minnan sylissä. Tytöillä oli kesämekot, Saaralla letit päässä. Tuuli oli irrottanut Minnan poninhännästä kimpun hiuksia kasvoille ja se katsoi kameraan hymyillen. Arvelin, että kirurgi oli varmaan miettinyt, että nuo jäävät tätä miestä suremaan. Minna vakuutti, että tuskin kuolet. Olisinpa yhtä varma kuin se.”

***

Luin aikoinani Vaimo kävi lääkärissä -teoksen, ja sen jälkeen on ollut mielessä lukea myös tämä "suomalainen versio" rankasta aiheesta. Nimittäin kuolemisesta syöpään.

Jos aiemmin mainittu teki minuun lähtemättömän vaikutuksen, tämä kirja pisti polvilleen. Teos tuli ehkä juuri suomalaisuutensa takia enemmän kohti. Tällaista todella tapahtuu. Terve ihminen saa epämääräisiä oireita, jotka todetaankin pahalaatuiseksi syöväksi.

Teksti on äärimmäisen rehellistä ja kohtitulevaa. Se etenee pienissä pätkissä, joissa vaimo ja mies kertovat tuntemuksistaan. Helppoa ei ole kummallakaan. Itse kärsin ajoittain kovasta migreenistä, joten voin vain kuvitella, millaista helvettiä aivokasvaimen säryt ovat.

Koskettava kirja, jota suosittelen kaikille. Tämän rinnalla omat murheet tuntuvat minimaalisilta ja terveyttä alkaa kummasti arvostamaan.

2 kommenttia:

  1. Olen lukenut tämän Reko Lundanin kirjan. Aihe oli raskas, mutta kirja hyvin kirjoitettu ja todella suositeltava.

    VastaaPoista

♥ Kiitos kommentistasi! ♥