torstaina, helmikuuta 28, 2013

Sara Blaedel; Nimimerkki Prinsessa


Kald mig Prinsesse 2005, Suom. Elina Uotila, Kariston Kirjapaino Oy 2013, 369s.

Hän itki kivusta ja häpeästä. Hautasi kasvonsa ja vartalonsa märkään peittoon ja toivoi, että se imaisisi hänet sisäänsä. Kyyneleet sekoittuivat vereen, kun mies kiskaisi hänet sängyn laidan yli niin, että vain ylävartalo oli enää patjan päällä. Maailma ja todellisuus räjähtivät, kun mies tunkeutui valtavalla voimalla häneen.

Kiinnostuin tästä juuri suomennetusta Sara Blaedelin jännäristä sen aiheensa puolesta. Itse en ole nettideittailua harrastanut mutta moni ystävistäni on – osa jopa löytänyt aviopuolisonsa joltain deittipalstalta. Olen siis asian suhteen noviisi, mutta Nimimerkki Prinsessa herätti mielenkiintoni asettaessaan lukijan kiperän kysymyksen äärelle. Entä jos... Entä jos tapaisit netissä täydellisen oloisen miehen? Kirjoittelisitte. Tapaisitte ensin kahvin merkeissä, sitten ruuan, sitten... Makuuhuoneessa silmille rävähtäisikin todellinen painajainen. Raiskaus raaimmasta päästä, jopa murha. Entä jos netissä vaanisikin todellinen peto? Kysymys on retorinen, koska totta kai niiden lukemattomien joukosta, jotka etsivät seuraa netistä, löytyy myös todella sairaita tyyppejä. Tietysti. Ehkä seuraukset eivät aina ole näin dramaattisia kuin Nimimerkki Prinsessassa, mutta valitettavasti vastaavista tapauksista saamme liian usein lehdistä - tai netistä lukea.

- Ei ihmisten tapaamisessa netin kautta ole mitään vikaa. Tarkoitin vain, että pitää olla varovainen kun päättää tavata jonkun, josta on nähnyt vain profiilin.
- Äh, nyt sinä kuulostat sellaiselta tylsältä kansalaistiedotteelta, jossa varoitetaan vesillä liikkumisen riskeistä.

Sara Blaede esittelee teoksessaan kööpenhaminalaisen etsivän, Louise Rickin, jonka persoona on ehdottomasti romaanin parasta antia. Louise on äksy, tuon tuostakin tuiskahteleva nainen, josta maalautuu mukavan inhimillinen. Rick ryhtyy selvittelemään raiskaustapausta ja päätyy luomaan oman profiilin eräälle deittailusivustolle, tarkoituksena houkutella ansaan naisia saalistava psykopaatti. Mutta homma on kuin etsisi neulaa sieltä kuuluisasta heinäsuovasta. Vai onko?

Kirjailija on tuottelias tapaus, häneltä kun on ilmestynyt jo seitsemän osaa Louise Rick -sarjaan. Takalärpäkkeistä saamme lukea, että sarja todellakin nauttii suursuosiota. Sitä on julkaistu 16 maassa, Blaede on Tanskan myydyin kirjailija ja hän on voittanut Det Danske Kriminalakademinin esikoisdekkaripalkinnon vuonna 2004. What?? Olen erittäin hämmentynyt.

Nythän vaikuttaa siltä, että nämä tämän kevään uutuudet paljastuvat toinen toistaan karmivimmiksi pettymyksiksi. En tiedä onko tällä kertaa vika tekstin suomennoksessa, ehkäpä tämä toimisi, on pakko toimia, paremmin tanskaksi. Minusta kun kieli oli karmean pelkistettyä, tönkköä ja täysin toimintaan keskittyvää. Edes säätä ei (muistaakseni) taidettu kuvailla, muista miljöön yksityiskohdista puhumattakaan. Myönnän tarinan olevan koukuttava ja viihdyttäväkin, mutta miksi toteutus on näin huono? Kerronta mennä paukutti eteenpäin kuin juna, ja tämän luettuani ymmärrän täysin miksi dekkarikirjallisuutta toisinaan kritisoidaan ankean ilmaisunsa takia... Aion kuitenkin todistaa teille, rakkaat lukijani, että jännäritkin voivat olla kauniin runollista proosaa pian julkaistavien suosikkieni myötä. Watch me!

Ja arvaatkaapa miten ihanalta on tuntunut lukea Susan Fletcherin Meriharakoita Prinsessan jälkeen. Täydellistä hemmottelua!


8 kommenttia:

  1. Oivoi, minäkään en pidä toimintadekkareista...Kiitä nyt kaikki kirjallisuuden jumalia Meriharakoista.

    Mitä ihmeen dekkareita nyt on tulossa? Ellet halua julkikertoa, meilaa mulle;-) Olen odottamassa Jamesia, mitä muuta on tulossa? Joskus, välillä, putoan kärryiltä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, jotenkin sitä elättelee toiveita naisdekkaristin ollessa kyseessä vähän sensuellimpaa otetta. Mutta äkkiähän tämän lukaisi eikä mieleenkään tullut kirjaa kesken jättää. Minä vain ihmettelen - suuresti - teoksen suosiota.

      Mä laitan sulle meiliä uutuusdekkareista :)

      Poista
  2. Voi harmi, kun uutuudet ovat olleet tönkköjä! Toivottavasti pian nappaisi jokin oikein mojova dekkari - minullahan on oma hevonen pellossa, ettei minun tarvitse metsästää sellaista ja voin vain ottaa suosituksestasi vaarin - kohdallesi! Tule tule hyvä dekkari! Tai mikä tahansa kirja! =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irene, tuossa aiemmassa postauksessa mainitsemani Mons Kallentoftin uutukainen ei voi pettää meitä! :D Odotahan, varmasti saan sinutkin kirjasta kiinnostumaan :) Ja hei, nyt olen lukemassa Meriharakoita. Jos kaipaat kaunista ja melankolista kirjaa, nappaa harakat mukaasi!

      Poista
  3. Aihe periaatteessa kiinnostaa, mutta tönkkö kieli ei nyt kyllä innosta. Valtaisa paljastus tähän, että itse olen käynyt joskus aikoja sitten useitakin kertoja nettitreffeillä ja kokemukseni ovat ainoastaan positiivisia. Tosin olimme kirjeenvaihdossa ja puhelinyhteydessä melko paljon ennen varsinaista tapaamista.

    Mutta joo, enpä taida sen takia tätä kirjaa lukea. ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elegia, ihana kun jaoit! :) Tajusin vasta naputeltuani tämän postauksen, että molemmat veljenikin ovat löytäneet puoliskonsa netistä :D Jutut eivät ole enää niin tuoreita, etten näitä tuolla hetkellä edes muistanut! Nykyään tuntuu, että netti on syrjäyttämässä esim. baarit kumppaninhaussa.

      Mutta tosiaan, en ehkä kuitenkaan kirjaa sinulle suosittelisi, tiedän, että arvostat kerrontaa :)

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi! ♥